Sopu-polkupyörän esite. Kuva: Kansalliskirjasto.
”Sanoin saavutettu” on runsas aineistopaketti, joka esittelee Suomen itsenäisyyden ajan vuosikymmeniä kielen, kirjoitusten ja puheiden näkökulmasta. Vuosikymmenten 1910–1950 anti on jo luettavissa Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla (www.kotus.fi). Uusi vuosikymmenkooste ilmestyy kerran kuussa, ja 2000-luvulle päästään vuoden lopussa. Sivusto on osa virallista Suomi 100 ‑juhlavuoden ohjelmaa.
Presidenttien uudenvuodenpuheet
1930-luvun aineistossa esitellään lähteitä, joista löytyy monenlaista tietoa Suomen tasavallan presidenttien pitämistä uudenvuodenpuheista. Ensimmäinen radiossa uudenvuodenpuheen pitänyt presidentti oli P. E. Svinhufvud. Hänen vuonna 1935 pitämänsä puhe aloitti perinteen, jota jatketaan edelleen. Presidenttien uudenvuodenpuheet Tarja Haloseen ja vuoteen 2007 asti voi lukea Kotuksen nykykielen aineistokokoelmasta (www.kotus.fi/aineistot/kirjoitetun_kielen_aineistot/nykysuomen_aineistoja(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).
Svinhufvud nosti puheessaan esille sovun ja sovinnollisuuden samaan aikaan kun maailmalla ajankohtaisia olivat diktatuuri, fasismi ja natsismi. Sivuilla analysoidaan puhetta seuraavasti:
Vuoden 1935 puhe on tomera, ainakin nykykatsannossa osin ylätyylinen vetoomus sovinnollisuuden puolesta. Se rakentuu abstraktien voimasanojen varaan: sovinnollisuus, yhteisymmärrys, rauha, historia, kansa, työ, sivistys, tehtävä, kehitys, onni ja niin edelleen. Hyvä ja paha, toivottava ja ei-toivottava ovat selvästi esillä vastakohtapareina: vaikeudet ja turmio uhkaavat, mutta yhteisvoimin ponnistellen voitamme vastoinkäymiset, saavutamme myötäkäymisiä.
Ajan sanasto
Sanoin saavutettu -sivusto johdattaa lukijat myös sanojen alkuperiä esitteleviin artikkeleihin. 1930-luvun sanoja on muun muassa iskelmä, joka tulee saksan sanasta schlager ja josta on käytetty myös nimitystä iskusävelmä.
Svinhufvudin puheessaan korostamaan sopuun ja sovinnollisuuteen liittyy verbi sopia, joka on johdettu vanhasta sopa-sanasta. Se on tarkoittanut paitaa tai muuta sen tapaista vaatetta. Vaatteen merkitys näkyy vieläkin sanassa sotisopa, jolla tarkoitetaan sota-asua tai haarniskaa.
Sovinnollisuutta tarvitaan telttailtaessakin. Sopu-teltta on suomalainen keksintö, kupolitelttamallisto, jonka tunnistaa kahdesta telttaa pystyssä pitävästä kaaresta. Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy puolestaan myi Sopu-nimistä polkupyörää.
1930-luvulla syntyi myös Heteka, joka on Suomen teräshuonekalutehtaan eli Heteka Oy:n valmistama verkkopohjainen terässänky. Tuotenimi Heteka on lyhentymä valmistajan nimestä. Sittemmin tuotenimestä on tullut tietynlaisen terässänkytyypin yleisnimitys, heteka.
Politiikassa puhuttiin diktatuurista, jonkajuuret ovat latinan sanoissa dicere ’sanoa’ ja dictare ’sanella’. Fasismi-sanan taustalla on Benito Mussolini ja italian sana fascio ’kimppu’, joka taas viittaa eräisiin Rooman valtakunnassa käytettyihin vallan tunnuskuviin. Natsismi-sana sen sijaan on syntynyt Kansallissosialistisen työväenpuolueen Nationalsozialistische Partei Deutschlands lyhenteenä käytetystä natsi-sanasta.
Kielenhuollon merkkipaaluja
Oikeinkirjoitusoppaaksi suomalaisiin kouluihin tuli 1930-luvulla Emil Arvi Saarimaan teos Huonoa ja hyvää suomea. Se ja sen 1947 julkaistu ajanmukaistettu ja täydennetty laitos Kielenopas ehtivät vaikuttaa kielenhuoltoon ja kieliasenteisiin monien sukupolvien ajan, sillä seuraava vastaava opas julkaistiin vasta 1960-luvulla. E. A. Saarimaa esitellään sivustolla 1930-luvun ajan hahmona. Hänet tunnettiin tarmokkaana oikeakielisyysmiehenä, svetisismien vastustajana, opettajana ja esimerkiksi aikakauslehti Virittäjän päätoimittajana.
Vuonna 1937 Saarimaan seuraajana Virittäjän päätoimittajana toiminut suomen kielen tutkija Lauri Hakulinen lähetti opetusministeriölle ehdotuksen ”kielineuvonta- ja ohjaustoimiston” perustamisesta. Kielitoimisto sai siis tuolloin alkunsa.