”Robotti kerii lampaat”, otsikoi eräs päivälehti yhden uutisistaan. Artikkelissa kerrotaan, että eräs australialainen yritys on keksinyt lampaiden automaattisen kerintäaseman ja että robottia on nyt paranneltu niin, ettei lammasta tarvitse halvaannuttaa kerinnän ajaksi. Keriminen vie aikaa puolitoista minuuttia.
Keski-ikäinen lukija (jolla on maalaissukuakin vielä elossa) pyyhkäisee silmälasejaan varmistuakseen, ettei näkö ole huonontunut. Toden totta: kirjoittaja käyttää keriä-verbiä (’kiertää lankaa tms. kerälle’) keritä-verbin paikalla. Lukija yrittää ymmärtää, että toimittaja on mahdollisesti (nuori) kaupunkilainen tai ehkä nuori maalta muuttanut, jonka kotiseudulla ei ole kasvatettu lampaita vuosikymmeniin. Villan leikkaamista lampaasta sanotaan keritsemiseksi. Verbin jotkin teemamuodot ovat päällekkäisiä sekä ’ehtimistä’ merkitsevän keritä-verbin että keriä-verbin joidenkin muotojen kanssa (keritä lammas : keritsen lampaan : on kerinnyt lampaan : lammas kerittiin : lammas on keritty – keritä junaan : kerkiän junaan : on kerinnyt junaan : kerittiin junaan : junaan on ennenkin keritty – keriä lanka : kerin langan : on kerinyt langan : lanka kerittiin : lanka on keritty). Muotojen päällekkäisyys saattaa sekoittaa kirjoittajan, jolle käsiteltävä aihe on outo. Niinpä uutiseen lipsahtaa tutumpi keriä-sana, jonka täsmällistä merkitystä ei tule tarkistetuksi. Kerintäasema ja kerinnän ajaksi -ilmauksissa tarkastelun kohteena olevat sanat ovat keritsemis-verbin oikein muodostettuja nominaalimuotoja, mutta kerimiseen sekaantumisen vuoksi nekin olisi voinut korvata ilmauksilla keritsemisasema ja keritsemisen ajaksi.
Uutisen mukaan lammas on tähän asti jouduttu halvaannuttamaan ennen keritsemistä. Halvaannuttaminen tai halvauttaminen tarkoittaa varsinaisesti jonkin taudin tai vammautumisen aiheuttamaa ruumiinosan tai elimen lamautumista (pysyvästi) liikunta- tai toimintakyvyttömäksi; esimerkiksi selkäytimen vammautuminen voi halvaannuttaa alaraajat. Lamautus tai nukutus vastaisivat lähinnä mielikuvaa siitä, mikä kerittävää lammasta on aikaisemmin odottanut.
Kehitys kehittyy myös kulttuurien alalla. Maanviljelys kaikkineen on joutunut vetäytymään taka-alalle yhteiskunnan rakennemuutoksessa ja antamaan tilaa taajamakulttuurille. Taajama-asukkaan kieleen eivät maanviljelyyn liittyvät sanat enää kuulu. Maanviljely on myös muuttunut entisestä; se on koneistunut ja menetelmät ovat uudenaikaistuneet. Vanhat agraarielämään liittyneet työt ovat siirtyneet historiaan ja niiden nimitykset murrearkistoihin. Vanhat työkalut ja muut entisajan elämisen välineet on kerätty kotisetumuseoiden hyllyille ja parsille ihmeteltäviksi. Sieltä löytyvät niin keritsimet kuin rukitkin. Kirjoittaville kiireisille voisi kuitenkin suositella museokäyntiä nopeampaa tapaa selvitä toimittajantyössä tämän tästä eteen tulevista tuntemattomien elämänalueiden sanastoista. Sanakirjat, kielenoppaat ja erikoisalojen sanastot työpöydällä käden ulottuvilla ovat erinomainen apu pyrittäessä täsmälliseen kielenkäyttöön.