Kotimaisten kielten keskuksessa käynnistettiin vuoden 2011 alussa maahanmuuttajasanakirjaprojekti, jonka tavoitteena on luoda suomi – vieras kieli -sanakirjoja sellaisille maahanmuuttajakielille, joissa sanakirjojen tarve on kaikkein suurin. Vastaavantyyppisiä sanakirjoja (Lexin) on muissa Pohjoismaissa julkaistu jo 1970-luvulta alkaen.

Maahanmuuttajasanakirjan ensimmäiseksi kohdekieleksi valittiin somali, koska somalinkieliset maahanmuuttajat ovat Suomen kolmanneksi suurin maahanmuuttajaryhmä. Yhtään laajaa suomi–somali-sanakirjaa ei kuitenkaan ole entuudestaan olemassa.  Venäjä ja viro ovat kylläkin somalia suurempia maahanmuuttajien kieliryhmiä, mutta näiden kielten sanakirjoja on melko hyvin saatavilla. 

Kotuksessa työ alkoi suomenkielisen sanastopohjan laadinnalla. Sen perustana on Kielitoimiston sanakirja (jota edelsi Suomen kielen perussanakirja ja sitä taas Nykysuomen sanakirja).  Sanastopohjaan on valittu sekä tavallista jokapäiväistä sanastoa että monien alojen keskeisiä termejä.  Näitä aloja ovat mm. sosiaali- ja terveysala, lääketiede, opetusala, tietotekniikka ja oikeustiede. Hakusanoina on myös tavallisimpia paikannimiä ja lyhenteitä.

Kotuksen maahanmuuttajasanakirjojen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän oman äidinkielensä säilymistä, mutta palvella sen ohella myös maahanmuuttajakielten tulkkeja ja kääntäjiä, joiden työtä sanakirjojen puute on vaikeuttanut. Molemmat kohderyhmät tulisi siis ottaa huomioon pohjan laadinnassa, mikä tekee tehtävästä melko vaativan. Noin 30 000 hakusanaa käsittävää sanastopohjaa on tarkoitus käyttää kaikissa maahanmuuttajasanakirjoissa.

Sanakirjaan on tulossa myös sellaisia hakusanoja, joita ei ole (ainakaan vielä) Kielitoimiston sanakirjassa. Tällaisia hakusanoja ovat mm. aikuiskoulutustuki, ajoneuvoasentaja, ansiopäiväraha, ansionmenetyskorvaus, imetysohjaus, irtisanomisperuste, kaksoistutkinto, kansalaistaminen, kauttakulkumaa ja kauttakulkuviisumi.

Sanakirjan esimerkistö perustuu osittain Kielitoimiston sanakirjaan, mutta sekä hakusana-artikkelirakennetta että esimerkkejä on suurelta osin muokattu perusteellisesti, koska läheskään kaikki yksikielisen sanakirjan esimerkit eivät sovi kaksikieliseen sanakirjaan. Lisäksi suomi–somali-sanakirjan somalinkielisten tekijöiden toiveen mukaisesti sanakirjapohjassa ei ole lainkaan infinitiiviesimerkkejä, vaan kaikki esimerkkilauseet ovat finiittimuotoisia (ei siis ”kirjoittaa kirje”  vaan ”kirjoitin kirjeen”). Tähän ratkaisuun päädyttiin erityisesti sen takia, että suomen transitiiviverbien objekti näkyisi esimerkkilauseissa oikeassa muodossa.

Tavoitteena on ollut, että suomenkielisiä esimerkkilauseita voisi käyttää jokapäiväisessä elämässä joko sellaisenaan tai vähän muunnellen. Hakusanojen taivutustiedot tulevat suunnitelmien mukaan sanakirjan verkkoversion käyttäjälle näkyviin samaan tapaan kuin Kielitoimiston sanakirjassa.

Maahanmuuttajasanakirjan pohjaa muokataan yhteistyössä Kielitoimiston sanakirjan toimittajan kanssa, joka lukee ja kommentoi sitä. Maahanmuuttajasanakirjan suomenkielisen osuuden toimittaja puolestaan antaa palautetta Kielitoimiston sanakirjasta. Yhteistyön hyöty ja ilo on siis molemminpuolinen.

Maahanmuuttajasanakirjan kolmas tärkeä tavoite on tukea maahanmuuttajien oman äidinkielen säilymistä. Tähän tehtävään somalinkielisen osuuden toimittajat Abdi Musse ja Liban Ali Hersi ovat suhtautuneet alusta alkaen vakavasti ja vastuullisesti. He kertovat sanakirjatyöstään seuraavilla sivuilla.