Varhaisimmat suomenkieliset ruokaohjeet ovat Mikael Agricolan kirjoittamia. Hänen vuonna 1544 ilmestyneen Rukouskirjansa alussa on kalenteriosasto, jossa kunkin kuukauden kohdalla on osittain runomuotoisena ajankohtaan kuuluvia terveydenhoito- ja ruokailuohjeita. Ohjeet ovat peräisin Wittenbergin matematiikan professorin Erasmus Reinholdin kalenterista vuodeksi 1543. Resepteiksi ruokaohjeita tuskin voi nimittää, mutta ne sisältävät kuitenkin joitakin neuvoja ruoan valmistustavoista. Ruoan lisäksi terveydenhoito-ohjeet käsittelevät mm. kylpemistä ja suoneniskentää.

Martius

Ilman kiuuta sine elä szaa.
ios sine teghet quin mine manaa.
Ele päästes laske werta.
mutta heltes kylue monda kerta.
Mites tadhot nijn szöö ia ioo.
ios onni sinun cochtudhen szoo.
Telle kwlla sömen pite (ninquin Calenus sano) makia roca / ia swrustamat Mette ioman Ja Ruta poleijan cansa iomasa nautiman ia hyuesti rogan keittemen / Machta mös kylpe / mutta ey palauass. Ey pääszonda pide iskettemen eijke peucalo szonda.

Maaliskuu

Ilman kipua sinä elää saat
jos sinä teet niin kuin minä manaan.
Älä päästäs laske verta,
mutta heltees kylve monta kertaa.
Mitäs tahdot, niin syö ja juo,
jos onni sinulle kohtuuden suo.
Tällä kuulla syömän pitää (niin kuin Calenus sanoo) makiaa ruokaa ja suurustamatta mettä juoman, ja ruutaa poleijan kanssa juomassa nauttiman ja hyvästi ruoan keittämän. Mahtaa myös kylpee, mutta ei palavassa. Ei pääsuonta pidä iskettämän, eikä peukalosuonta.

Selityksiä:
Calenus on pergamolainen lääkäri Galenos.

Ruuta on tuoksuruuta. – Tuoksuruuta on monivuotinen puolipensas, jolla on liuskaiset tummanvihreät lehdet ja pienet keltaiset kukat. Sitä on käytetty rohtona mm. reuman, kihdin ja hermostollisten vaivojen torjumiseen, mausteena (mm. viinissä, jonka väriä parantamaan sitä on myös käytetty) ja voimakkaan tuoksunsa vuoksi syöpäläisten karkottamiseen.

Poleija on puolanminttu. – Puolanmintulla on hoidettu mm. vilustumisoireita. Myös sitä on käytetty syöpäläisten torjuntaan. 

 Kirjoittaja on Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittaja.

 

Lähteet

Mikael Agricolan teokset I. Rucouskiria. Porvoo 1987.

Harviainen, Tapani – Heininen, Simo – Huhtala, Aarre: Opi nyt vanha ja nuori. Mikael Agricola ja nykyaika. Keuruu 1990.

Kalendarium 2007. Turun yliopisto 2006.