Siirry sisältöön

agricolan kieli

Suomalaisten muinaisusko vanhassa kirjasuomessa
paheksuntaa ja dokumentointia

Maria Lehtonen

Painetun suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisinä vuosisatoina julkaistiin pääasiassa kristillistä kirjallisuutta ja säädöstekstejä. Minkälainen kuva vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa annettiin suomalaisten muinaisuskosta?

Vanha kirjakieli

Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään

Aila Mielikäinen

Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.

Taivutus ja johtaminen

Pipliasuomesta yleissuomeen

Taru Kolehmainen

Suomen kirjakielen historiassa on kaksi kielipoliittisesti tärkeää vaihetta: Ensimmäinen on uskonpuhdistus, jonka vaikutuksesta kirjakieli luotiin, lähinnä kirkon tarpeisiin. Toinen on kansallisen heräämisen vaihe, jolloin kirjakieltä ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään sivistyksen välineeksi ja hallinnon kieleksi.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa

Kaisa Häkkinen

Mikael Agricolan teoksista löytyy tietoa eri elämänaloista, myös lääketieteestä. Teksteissä esiintyy kansanomaisia tautien ja muiden vaivojen nimityksiä, ja niissä heijastuvat myös tuon ajan käsitykset tautien syistä.

Vanha kirjakieli

Agricola ja liturgian kieli

Taru Kolehmainen

Kuluvana Agricolan juhlavuonna on hämmästelty, kuinka vähän kieli lopultakin on muuttunut hänen ajoistaan runsaan neljänsadan …

Vanha kirjakieli

Mettisestä mysteeriin

Pirkko Kuutti

Vanhan kirjasuomen sanoista nykykielen puhuja löytää sekä jotain tuttua että jotain vierasta. Mikael Agricolan tuotannosta …

Vanha kirjakieli

Ruutaa poleijan kanssa

Pirkko Kuutti

Varhaisimmat suomenkieliset ruokaohjeet ovat Mikael Agricolan kirjoittamia. Hänen vuonna 1544 ilmestyneen Rukouskirjansa alussa on kalenteriosasto, …

Vanha kirjakieli

Agricola antaa aihetta juhlaan

”Opi nyt vanha ja nuori, jolla on sydän tuore”, kehotti suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola …

Vanha kirjakieli

Mistä Agricola tiesi?

Pirjo Hiidenmaa

Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain …

Artikkeli

Pyhät nimet

Taru Kolehmainen

Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?

Artikkeli