agricolan kieli
Suomalaisten muinaisusko vanhassa kirjasuomessa
paheksuntaa ja dokumentointia
Maria Lehtonen
Painetun suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisinä vuosisatoina julkaistiin pääasiassa kristillistä kirjallisuutta ja säädöstekstejä. Minkälainen kuva vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa annettiin suomalaisten muinaisuskosta?
Vanha kirjakieli
Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään
Aila Mielikäinen
Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.
Taivutus ja johtaminen
Pipliasuomesta yleissuomeen
Taru Kolehmainen
Suomen kirjakielen historiassa on kaksi kielipoliittisesti tärkeää vaihetta: Ensimmäinen on uskonpuhdistus, jonka vaikutuksesta kirjakieli luotiin, lähinnä kirkon tarpeisiin. Toinen on kansallisen heräämisen vaihe, jolloin kirjakieltä ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään sivistyksen välineeksi ja hallinnon kieleksi.
Kieli yhteiskunnassa
Aatami ja emäntänsä – Adam ia henen Emendens
Silva Kiuru
Kiitos Kielikellon numerosta 3. Tässä vähän täydennystä lehden Kysyttyä-palstalla (s. 36) julkaistuun omistusliitteen käyttöä koskevaan …
Kieli yhteiskunnassa
Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa
Kaisa Häkkinen
Mikael Agricolan teoksista löytyy tietoa eri elämänaloista, myös lääketieteestä. Teksteissä esiintyy kansanomaisia tautien ja muiden vaivojen nimityksiä, ja niissä heijastuvat myös tuon ajan käsitykset tautien syistä.
Artikkeli
Agricola ja liturgian kieli
Taru Kolehmainen
Kuluvana Agricolan juhlavuonna on hämmästelty, kuinka vähän kieli lopultakin on muuttunut hänen ajoistaan runsaan neljänsadan …
Artikkeli
Mettisestä mysteeriin
Pirkko Kuutti
Vanhan kirjasuomen sanoista nykykielen puhuja löytää sekä jotain tuttua että jotain vierasta. Mikael Agricolan tuotannosta …
Artikkeli
Ruutaa poleijan kanssa
Pirkko Kuutti
Varhaisimmat suomenkieliset ruokaohjeet ovat Mikael Agricolan kirjoittamia. Hänen vuonna 1544 ilmestyneen Rukouskirjansa alussa on kalenteriosasto, …
Artikkeli
Agricola antaa aihetta juhlaan
”Opi nyt vanha ja nuori, jolla on sydän tuore”, kehotti suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola …
Artikkeli
Pyhät nimet
Taru Kolehmainen
Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?
Artikkeli