kynsilaukka = valkosipuli.
kypsentää valmistaa kypsäksi (tav. kuumentamalla). Kypsentää paisti uunissa. Kypsentää kalaa tulenloimussa. Kypsentää kaasulla. Kypsentää mikroaaltouunissa. Kypsentää rasvassa. Kypsentää juurekset keittämällä.
kyssäkaali (Brassica oleracea var. gongylodes) kaali, jonka syötävä osa on varren tyvestä muodostunut pallomainen mukula, kaalirapi.
kähäräendiivi (Cichorium endivia var. crispum) salaattikasvina käytettävä endiivi, jolla on kähäräreunaiset lehdet.
käpykakku tav. ruskealla marsipaanilla päällystetty, käpyä muistuttava täytekakku.
käriste kevyesti (rasvatta) ruskistamalla valmistettu ruokalaji. Makkarakäriste.
käristys ohuista lihaviipaleista (ja silavasta) tav. käristämällä valmistettu ruokalaji. Poronkäristys.
käristää 1. kypsentää rasvassa, paistaa, ruskistaa. Käristää jauhoja, pekonia. Käristettyä makkaraa. 2. harvemmin: kuumentaa rasvassa ruskistamatta. Sipulit käristetään.
kääretorttu lieriön muotoinen leivonnainen, joka on tehty hillolla, kreemillä tms. päällystetystä ja rullalle kääritystä ohuesta sokerikakkulevystä.
kääryle täytteellisiä liha-, kala-, kaalinlehti- tm. kääröjä. Kaali-, liha-, munakaskääryle.
käärötorttu paremmin: kääretorttu.
L
laardi paistorasvana, elintarviketeollisuuden raaka-aineena ym. käytettävä sulatettu ja puhdistettu sian rasva.
lamopinaatti (Tetragonia expansa) maata pitkin kasvava jääruohokasvi, jonka tummanvihreitä, vinoneliön muotoisia lehtiä käytetään pinaatin tavoin, uudenseelanninpinaatti.
lampaanviulu palvattu lampaanreisi.
lankkupihvi puualustalla (kypsennettävä ja) tarjoiltava pihvi.
lasagne [lasanje] (taivutus: lasagnen, lasagnea, lasagneen jne.) makaronilevyistä, valkokastikkeesta ja jauhelihasta tm. valmistettu italialainen laatikkoruoka.
lasagnelevy [-anje] lasagneen käytettäviä makaronilevyjä.
laskiaispulla laskiaisena (kuuman maidon kanssa) syötävä pyöreä pulla, jossa us. on täytteenä kermavaahtoa ja mantelimassaa tai hilloa.
latva-artisokka (Cynara scolymus) mykerökukkaiskasvi, jonka käpymäisen mykerön kehtosuomuja, sisusta ja kukkapohjusta syödään vihanneksena, mykeröartisokka.
lavakurkku kasvilavassa kasvatettava kurkku.
lehmänpapu (Vigna unguiculata) eräs Afrikasta kotoisin oleva papu; sen vaalea, mustapilkkuinen siemen, mustasilmäpapu.
lehtijuurikas = lehtimangoldi.
lehtikaali (Brassica oleracea var. sabellica) kaali, jonka keriä muodostamattomia, poimuisia lehtiä käytetään salaatteihin, muhennoksiin yms.
lehtimangoldi (Beta vulgaris var. vulgaris) mangoldi, jonka lehtiä käytetään ravinnoksi pinaatin tavoin, lehtijuurikas.
lehtipihvi lehtimäisen ohueksi nuijittuna paistettu (naudanliha)pihvi.
lehtisalaatti (Lactuca sativa var. crispa) useina eri muotoina viljeltävä salaatti, jolla on pehmeät, pitkänomaiset, keriä muodostamattomat lehdet.
lehtiselleri = ruotiselleri.
lehtitaikina kaulittu voitaikina.
leike 1. isohko, ohut, rasvassa kypsennetty, us. leivitetty (koko)lihaviipale. Vasikanleike, wieninleike. 2. fileoidun kalan viipale. Lohileike. 3. erilaisista leikkeletuotteista. Kinkkuleike.
leikkopapu tarhapapulajikkeita, joiden vihreitä, leveitä, litteitä palkoja syödään tav. suikaloituina.
leikkoselleri = yrttiselleri.
leipäjuusto 1. tulen loisteessa paahtamalla kypsytetty ohut maalaisjuusto. 2. pitkänomaisen limpun muotoinen edamjuusto.
leipävanukas leivänpalasista, hillosta ym. tehty vanukas.
leivittää 1. kastaa leike tms. kananmunaan ja (korppu)jauhoon tms. ennen paistamista rapean paistopinnan aikaansaamiseksi, paneerata, paneroida. Leivitetyt vasikanleikkeet. 2. Leivittää vuoka päällystää voidellun vuoan sisäpinta (korppu)jauholla tms. paistoksen tarttumisen estämiseksi.
leivonnainen leivonnan tulos, leipomatuote (us. vars. pullista, pikkuleivistä, kakuista ym. kahvileivistä). Joululeivonnaiset.
leivos pieniä makeita (täytteellisiä) leivonnaisia, joissa us. on kermavaahto-, sokerivesi- tms. kuorrutus. Kermaleivos, suklaaleivos.
lese, leseet jyvästä ennen jauhamista erotettu kuoriosa, johon jää myös siemenvalkuaista. Vehnälese, vehnäleseet, kauralese, kauraleseet.
lesty kuoritun viljan ydinosasta jauhettu; tällainen jauho. Ruislesty, vehnälesty. Lestyt jauhot.
lettu (myös lätty) = ohukainen.
levite voista, margariinista tms. leivälle levitettävästä tahnamaisesta aineesta. Margariini-, kevytlevite. Maapähkinälevite.
liekittää käsitellä ruokaa polttamalla sen päälle kaadettu alkoholijuoma niin, että vain juoman aromi jää ruokaan, flambeerata. Konjakilla liekitettyä härkää. Liekitetyt ohukaiset.
liivakko liivatelehti.
liivate väritön valkuaisaine, jota käytetään vars. ruokataloudessa hyydyttämisaineena, gelatiini.
liivatejauhe jauhemainen liivate.
liivatelehti ohueksi levyksi valmistettu liivate, liivakko.
limanpapu (Phaseolus lunatus) trooppisesta Etelä-Amerikasta kotoisin oleva papu, jolla on suuret, litteähköt siemenet.
limonaati = limonadi.
limonadi (myös limonaati) (hedelmä)esanssipohjainen, keinotekoista aromia ja tav. hiilihappoa sisältävä virvoitusjuoma.
limppu 1. paksu, pyöreä tai pitkänomainen (hapan)leipä. Hapanlimppu, piimälimppu.
2. kansanomaisessa ruokataloudessa myös litteästä, us. happamattomasta leivästä.
lindströminpihvi jauhelihapihvi, jossa on punajuurta palasina tai raastettuna.
linni = blini.
linssi (Lens culinaris) eräs useina eri muotoina viljeltävä hernekasvi; sen hyvin valkuaisainepitoinen, litteä siemen.
lisuke = lisäke.
lisäke (myös lisuke) varsinaisen ruoan lisänä tarjottava, ateriakokonaisuutta täydentävä ruoka. Vihannekset ja muut pihvin lisäkkeet.
loimuttaa kypsentää avotulen loimussa. Loimutettua lohta eli loimulohta.
Lollo Rosso -salaattilajike ks. bataviankeräsalaatti.
Lollo-salaattilajike ks. batavianlehtisalaatti.
long drink (taivutus: long drinkin, long drinkiä, long drinkiin jne.) (valmiina myytävä) alkoholi-virvoitusjuomasekoitus, puhekielessä ”lonkero”.
lotta kääretortunpaloista ja maustetusta kermasta vuoassa kupumaiseksi hyydytetty jälkiruoka, charlotte russe. Puolukkalotta.
lumikinkku erityismenetelmin kylmässä kypsytetty kestokinkku.
luomu- yhdyssanojen alkuosana: jossa tai jonka tuottamisessa ei käytetä kemiallisia lannoitteita, torjunta-aineita tms., luonnonmukainen; luomuviljelyyn liittyvä. Luomutuote, luomuperuna, luomuvilja.
luomuliha luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla ruokitun teuraseläimen lihasta.
luonnontuote luonnosta (vars. sellaisenaan) saatu aine tai esine synteettisten tai tehdasvalmisteisten tuotteiden vastakohtana.
luontaistuote ilman väkilannoitetta ja kemiallisia torjunta-aineita kasvatetuista kasvinviljelyn tuotteista.
lusikkaleipä murotaikinasta (tee)lusikalla muotoillen valmistettavia pikkuleipiä.
lämminruoka (taivutus: lämpimänruoan, lämmintäruokaa jne.) (myös lämmin ruoka) ateriaan kuuluva lämmin pääruokalaji. Alkupalat, lämminruoka ja kahvi.
länsirannikonsalaatti mm. hummeria, äyriäisiä ja simpukoita sisältävä salaatti.
lätty (myös lettu) = ohukainen.
lörtsy us. lämmitettynä syötävä vehnäkuorinen, iso liha- tai hillopiirakka.
M
maa-artisokka (Helianthus tuberosus) eräs auringonkukkien suvun viljelykasvi; sen syötävä, maanalainen varsimukula, mukula-artisokka.
machesalaatti paremmin: vuonankaali.
madeira, madeiraviini Madeiran saarella valmistettuja väkeviä (jälkiruoka)viinejä.
maitokahvi kahvi, johon on sekoitettu (keitettyä) maitoa.
maitorahka = rahka, kvarkki.
majoneesi (taivutus: majoneesia, majoneesilla jne.) ruokaöljystä, munankeltuaisista ja mausteista tehty sakea, kylmänä käytettävä kastike.
makaroni vars. vehnäjauhotaikinasta puristamalla ja kuivattamalla teollisesti valmistettu ravintotuote, vrt. pasta 1. Putki-, pika-, munamakaroni. Litra keitettyä makaronia tai keitettyjä makaroneja.
makrobioottinen ruokavalio taolaisuuteen perustuvan ravitsemusfilosofian mukainen (kasvis)ruokavalio.
malaga, malagaviini Espanjassa Málagan seudulla valmistettuja voimakkaan makuisia väkeviä viinejä.
mangoldi (Beta vulgaris) savikkakasveihin kuuluvia juurikkaita, joiden lehdet ja lehtiruodit ovat syötäviä. Lehtimangoldi. Ruotimangoldi.
mantelimassa maustettu sokeri-mantelitahdas, marsipaani. Mantelimassalla täytetty laskiaispulla.
marenki (taivutus: marengin, marenkia, marengissa jne.) kuorrutteeksi, pikkuleiviksi ym. uunissa kuivatettu valkuaisvaahdon ja sokerin seos.
margariini (taivutus: margariinia, margariinilla jne.) voin kaltainen ravintovalmiste, jonka rasva-aines on pääosin muuta kuin maitorasvaa.
marinadi voimakkaasti maustettu liotus- tai säilöntäliemi, mausteliemi; tällaiseen liemeen säilötty puolisäilyke.
marinoida (ransk. mariner) liottaa mausteliemessä eli marinadissa; antaa maustua mausteseoksessa tms.; säilöä marinadiin. Marinoida lihaa, kalaa, sieniä.
marjatomaatti (Lycopersicon pimpinellifolium) Etelä- ja Väli-Amerikassa villinä ja viljeltynä kasvava tomaatti; sen punaherukan kokoinen hedelmä.
marmelaati = marmeladi.
marmeladi (myös marmelaati) hedelmä- tai marjasoseesta ja sokerista keitetty hyytelö; siitä tai esanssihyytelöstä tehty makeisvalmiste. Omenamarmeladi.
marsala, marsalaviini italialainen, Marsalan kaupungin mukaan nimensä saanut väkevä viini.
marsipaani mantelimassa; siitä tehtyjä makeisia.
masariini (taivutus: masariinia, masariinissa jne.) eräs murotaikinasta tehty, mantelilla maustettu vuokaleivos.
mascarpone [maskarpoo´ne] eräs italialainen runsasrasvainen, pehmeä tuorejuusto.
matalalämpökypsennys ruoan kypsennys uunissa hyvin matalassa lämpötilassa.
matjessilli nuoren kutemattoman sillin kauppanimi.
maustaa (imperfekti: maustoi tai mausti) höystää ruokaa tai juomaa mausteilla. Maustaa kastike sinapilla. Valkosipulilla maustettu voi. Voimakkaasti maustettua ruokaa. Marinadi maustaa lihan vuorokaudessa.
maustefenkoli (Foeniculum vulgare var. dulce) eräs sarjakukkaisyrtti; sen mausteena käytettävät aniksen makuiset siemenet ja versot.
maustepaprika 1. (Capsicum annuum, Longum-lajikeryhmä) mausteena käytettäviä väkevän makuisia paprikalajikkeita; vars. aikaisemmin käytettyjä nimityksiä myös espanjanpippuri, punapippuri ja turkinpippuri. 2. myös muista mausteena käytettävistä (väkevän makuisista) paprikoista. – Ks. myös paprika.
medaljonki liha- tai kalafileestä soikeaksi muotoiltu pieni pihvi. Vasikanmedaljonki.
meesjuusto vuohenmaidosta valmistettu makea, voimakkaan keltainen herajuusto.
meetvursti = metvursti.
mehujää mehusta jäädyttämällä tehty, tav. jäätelöpuikon tapainen valmiste.
mehujäätelö mehusta ja valkuaisvaahdosta (tai maidosta) tehty jäätelö, sorbetti.
mehustaa tehdä mehuksi; tehdä mehukkaaksi, meheväksi. Mehustaa marjoja höyrymehustimella. Mehustaa kakku omenamehulla.
mehustua hedelmistä, marjoista yms.: olla lämmön, paineen tms. vaikutuksen alaisena niin, että mehua erottuu. Panna mansikat sokeriin mehustumaan. Kaalisuikaleet nuijitaan niin, että ne mehustuvat.
menu [məny´, arkisesti: menu] (taivutus: 1. menun, menuta tai menutä, menuhun tai menuhyn; 2. arkisesti: menun, menua, menuun jne.) = menyy.
menyy (taivutus: menyyn, menyytä, menyyhyn jne.) (myös menu) ruokalista.
merimiespihvi kerroksittain ladotuista perunaviipaleista, lihapaloista, sipulista ym. padassa kypsytetty ruokalaji.
metsästäjänleike sienikastikkeen kanssa tarjottava vasikanlihaleike.
metvursti (myös meetvursti) kestomakkara.
mikseri 1. tehosekoitin; cocktailinsekoitin. 2. grogissa käytettävä virvoitusjuoma.
milk shake [milk šeik] (taivutus: milk shakea tai milk shakeä, milk shakessa tai milk shakessä jne.) = pirtelö.
minestrone, minestronekeitto [minestrone tai minestroone] pääasiassa kasviksista tehty sakea italialainen keitto.
ministerinleike sitruunaviipaleella koristettu hyvin ohut jauhelihapihvi.
mokka eräs voimakasarominen arabialainen kahvilaatu; hyvistä kahvilaaduista valmistettu vahva kahvi, mokkakahvi.
mokkakahvi = mokka.
monityydyttymätön rasvahappo elintärkeitä rasvahappoja, joita on varsinkin kasviöljyissä. Monityydyttymättömiä rasvahappoja.
monityydyttämätön rasvahappo paremmin: monityydyttymätön rasvahappo.
montteerata ammattikielessä: viimeistellä kastike tai keitto esim. kermalla.
mosel, moselviini [moosel] Moselin seudulla tuotettuja valkoviinejä.
moussakas (taivutus: moussakasin, moussakasia, moussakasin jne.) = musaka.
mousse [mus] (taivutus: moussen, moussea, mousseen jne.) (jälkiruoka)vaahto; kuohkea mureke. Suklaamousse, lohimousse.
mozzarella [motsarella] eräs pehmeä, koloton, mm. pitsoihin käytettävä juusto.
muffini rusinoilla, marjoilla, sitruunalla tms. maustetusta kakkutaikinasta valmistettu vuokaleivos.
muffinssi paremmin: muffini.
muhennos lihasta, kalasta tai kasviksista keittämällä ja us. myös saostamalla valmistettu ruoka, jossa ainekset ovat paloina tai möyhennettyinä.
muhentaa 1. tehdä muhennokseksi. Muhennettua madetta. Muhennettua porkkanaa. 2. tehdä muhevaksi, musertaa, möyhentää. Muhentaa peruna haarukalla.
muhia hautua, kypsyä (muhevaksi). Panna ruoka uuniin muhimaan.
mukula-artisokka = maa-artisokka.
mukulaselleri (Apium graveolens var. rapaceum) selleri, jonka pyöreähköä, rosoista mukulaa käytetään ravinnoksi vars. liemijuureksena.
munahedelmä = munakoiso.
munajuusto maidosta, piimästä ja munista tehty juusto.
munakoiso (Solanum melongena) eräs koisokasvi; sen pullea, kärkeä kohti levenevä, tav. tumman sinipunainen, vihanneksena käytettävä hedelmä; munahedelmä, aubergiini.
munakokkeli munan ja maidon tai kerman seos, joka hyydytetään kattilassa kuumentamalla.
munavoi voi, johon on sekoitettu kovaksi keitettyä, hienonnettua munaa.
mungopapu (Phaseolus radiatus) Aasiasta peräisin oleva papu, jonka pienikokoisia siemeniä mm. idätetään tuoreravinnoksi.
mungpapu paremmin: mungopapu.
mureke murekeseoksesta tehty, tav. uunissa kypsytetty pitkomainen ruokalaji. Lihamureke, kasvismureke, täytetty mureke.
mureuttaa tehdä mureaksi tai mureammaksi. Mureuttaa lihaa riiputtamalla.
murotaikina runsasrasvainen kakku-, leivos- tai pikkuleipätaikina.
murska, murske murskattu ruoka-aine. Tomaattimurska, tomaattimurske.
musaka (myös moussakas) kreikkalainen munakoiso- ja jauhelihavuoka.
muskatelli (taivutus: muskatellia, muskatellilla jne.) (myös muskatelliviini, muskatti, muskattiviini) Välimeren maissa valmistettuja makeita, väkeviä viinejä.
muskatelliviini, muskatti, muskattiviini = muskatelli.
mustajuuri (taivutus: mustajuuren, mustajuurta, mustajuuressa jne.) (Scorzonea hispanica) eräs mykerökukkaiskasvi; sen pitkä, mustakuorinen, valkeamaltoinen, syötävä juuri.
mustaleimainen emmentaali ks. emmentaali.
mustaleipä (taivutus: mustanleivän, mustaaleipää, mustassaleivässä jne.) ruisjauhoista, maltaista ym. imellyttämällä valmistettu tumma saaristolaisleipä.
mustamakkara (taivutus: mustanmakkaran, mustaamakkaraa, mustassamakkarassa tai mustamakkaran, mustamakkaraa, mustamakkarassa jne.) eräs etenkin Tampereen seudulla valmistettava verimakkara.
mustapippuri (taivutus: mustapippurin, mustapippuria, mustapippurissa tai mustanpippurin, mustaapippuria, mustassapippurissa jne.) erään pippurikasvin puoliraakana kuivatut, mausteena käytettävät mustat marjat.
muuntogeeninen elintarvike, ruoka ks. s. 16.
mustasilmäpapu = lehmänpapu.
muusi sose. – Sana on tyylisävyltään arkinen.
mykeröartisokka = latva-artisokka.
myky (taivutus: myvyn, mykyä, mykyyn, myvyt tai mykyn, mykyä, mykyyn, mykyt jne.) = klimppi.
mysjuusto paremmin: meesjuusto.
mysli maitoon, jogurttiin tms. sekoitettava seos, jossa on hiutaleita, pähkinärouhetta, kuivattuja hedelmänpaloja ym.
mämmi ruisjauhoista, maltaista ja vedestä imellyttämällä ja paistamalla valmistettu pääsiäis(jälki)ruoka.
N
nacho [natšo] pikkupurtavana tarjottavia, juustolla yms. maustettuja tortillalastuja.
naksu perunalastuista yms. pikkupurtavista. – Sana on tyylisävyltään arkinen.
napeerata (ransk. napper) ammattikielessä: peittää kastikkeella tms.
napoleoninleivos sokerivesikuorrutteinen lehtitaikinaleivos, jonka täytteenä on mm. vaniljakiisseliä.
nauhamakaroni nauhamainen litteä makaroni, tagliatelle.
neitsytöljy (ital. extra vergine) kylmäpuristettu oliiviöljy.
nektari 1. kreikkalaisessa mytologiassa jumalten juoma; vrt. ambrosia. 2. hedelmistä tai marjoista valmistettu sosemainen juoma. Puolukkanektari, persikka-aprikoosinektari.
nizzansalaatti [nitsan-] ruokasalaatti, jossa on anjovista, tonnikalaa ja kasviksia.
noisetti (taivutus: noisetin, noisettia, noisetissa jne.) pieni paistettu fileen viipale tai luuton kyljys, paistike. Vasikannoisetti.
nonparelli (taivutus: nonparellia, nonparellilla, nonparelleja jne.) kakkujen tms. koristeluun käytettäviä pieniä, värillisiä sokerirakeita.
nougat [nugaa] (taivutus: nougat’n, nougat’ta, nougat’han jne.) = nugaa.
noutoannos ruoka-annos, jonka asiakas voi ostaa mukaansa ravintolasta tms.
noutopöytä tarjoilutapa, jossa astiat, ruoat ja juomat käydään noutamassa erilliseltä pöydältä ja ateria nautitaan muussa pöydässä, seisomapöytä; myös edellä mainitusta tarjoilupöydästä ja vastaavasta kahvin tms. tarjoilutavasta.
noutoravintola ravintola, josta asiakas voi ostaa ruoka-annoksia mukaansa.
nugaa (myös nougat) paahdetusta sokerista ja pähkinöistä tai manteleista tehty massa.
nugetti (taivutus: nugetin, nugettia jne.) leivitettyjä, uppopaistettuja pieniä kanapaloja.
nuolijuuri (Maranta arundinacea) trooppinen viljelykasvi, jonka juuret ja juurimukulat sisältävät runsaasti tärkkelystä; niistä saatu tärkkelys; arrowjuuri.
nuolijuurijauho nuolijuuresta saatava tärkkelysjauho, arrowjuurijauho.
nuudeli nauhamaisia tai rihmamaisia makaroneja, jotka on tehty vehnästä, riisistä tms.
nyppiä Voi nypitään [= sekoitetaan sormenpäillä] jauhoihin.
O
ohukainen (myös ohukas) löysästä maitopohjaisesta taikinasta pannussa (rasvassa) paistettu ohut, tav. pyöreä paistos, lettu, lätty, räiskäle. Ohukaisia ja hilloa. Täytetyt ohukaiset. Pinaattiohukainen.
ohukas = ohukainen.
okra (Abelmoscus esculentus) trooppinen malvakasvi; sen vihreä, kulmikas, suippopäinen kotahedelmä, jota käytetään pataruokiin yms.
omeletti (taivutus: omelettia, omeletissa jne.) munakas.
omenahyve eräs jälkiruoka.
oopperavoileipä lämmin voileipä, jossa on jauhelihapihvi ja paistettu kananmuna vaalealla leivällä.
oskarinleike paistettu vasikanleike, jonka kanssa tarjotaan choronkastiketta, parsaa ja hummeria.
osso buco [buuko] eräs naudanpotkasta haudutettu liharuoka.
ouzo [uuzo] kreikkalainen anisviina.
P
paahtaa 1. kypsentää ruoka lämmönlähteen hehkussa niin, että pinta tulee ruskeaksi; grillata. Paahtaa avotulella, vartaassa, grillissä. Paahtaa leipää. Paahdettu lampaanlapa. 2. kypsentää (paistin)pannussa ilman rasvaa. Paahtaa jauhelihaa. Paahtaa sokeria paistinpannussa. 3. kahvinpapujen kypsentämisestä ja kuivattamisesta. Tummaksi paahdettua kahvia.
paahtoleipä paahdettu tai paahdettavaksi tarkoitettu leipä.
paahtopaisti 1. kokonaisena uunissa kypsennetty, sisältä punertavaksi jätetty paisti. 2. se (naudan)ruhon osa, josta edellä mainittu ruokalaji valmistetaan.
paahtovanukas vanukas, jossa on paahdettua sokeria.
paella sahramilla maustettu espanjalainen riisipata, jossa on kanaa, äyriäisiä ym.
pai (engl. pie) täytteellinen vuokaleivonnainen, jossa on us. taikinakansi, piirakka, torttu. Omenapai.
paistaa kypsentää ruokaa liedellä rasvassa (paistinpannussa tai padassa) tai uunissa (vrt. käristää, paahtaa, pariloida, grillata, ruskistaa). Paistaa kalaa, munia, perunoita (paistinpannussa). Paistaa leipää, kakku, kinkku (uunissa). Paistaa pannussa (tai pannulla). Paistaa makkaraa nuotiossa (tai nuotiolla). Paistaa voissa, öljyssä. Paistettu muna. Paistetut silakat. Puolikypsäksi paistettu pihvi. Paista torttua 45 minuuttia 200°C:ssa. Uuni paistaa epätasaisesti.
paistikas 1. beignet. 2. haudikas.
paistike = noisetti.
pakastaa säilöä elintarvikkeita nopeasti jäädyttämällä (pakastimessa). Pakastaa marjoja. Pakastettu liha.
pakaste pakastettu tuote. Kalaa pakasteena. Marjapakasteet. Laittaa ruokaa pakasteeseen paremmin: pakastimeen, pakastumaan.
pakastekuivattaa kuivattaa pakastamalla ja haihduttamalla sen jälkeen jää alipaineen avulla. Pakastekuivatettua kahvia.
pak-choi, paksoi paremmin: pinaattikiinankaali.
pakkopulla leikillisesti: tavallisesta pullasta, jonka ottamista kutsuilla ennen kakkua tm. makeita leivonnaisia pidetään hyvien tapojen mukaisena.
pallojuusto pallon muotoinen edamjuusto.
palloperunat palloraudalla perunasta koverrettuja (uppopaistaen kypsennettäviä) pieniä palloja.
palsternakka (Pastinaca sativa) eräs sarjakukkaiskasvi; sen suurikokoinen, vaalea, aromikas, mm. liemiruokiin käytettävä juuri.
palvata (taivutus: palvaan, palvasi, palvattu jne.) kypsentää ja savustaa lihaa hitaasti kosteassa ja lämpimässä tilassa, saunapalvata; savustaa; vars. kansankielessä myös muusta lihan tai kalan hitaasta lämmössä kypsentämisestä. Palvattua kinkkua. Palvattu lampaanreisi.
paneerata, paneroida = leivittää 1.
paprika koisokasveja, joiden hedelmiä käytetään vihanneksena ja mausteena.
1. (Capsicum annuum, Grossum-lajikeryhmä) lajikkeita, jotka tuottavat miedon makuisia, meheviä, erivärisiä, tav. isohkoja ja pyöreähköjä hedelmiä; hedelmistä käytettäviä nimityksiä ovat (tavallinen) paprika, vihannespaprika ja ruokapaprika.
2. (Capsicum annuum, Longum-lajikeryhmä) lajikkeita, jotka tuottavat voimakkaan makuisia, mausteeksi käytettäviä, us. pitkulaisia hedelmiä; hedelmistä ja niistä tehdyistä mausteista käytettäviä nimityksiä ovat maustepaprika ja vars. aikaisemmin myös espanjanpippuri, punapippuri ja turkinpippuri. 3. (Capsicum frutescens) pensaana kasvava laji, pensaspaprika, joka tuottaa erittäin voimakkaan makuisia hedelmiä; hedelmistä ja niistä tehdyistä mausteista käytettäviä nimityksiä ovat mm. cayennenpippuri, chili, chilipippuri ja tabaskopippuri. 4. yl. edellä mainituista hedelmistä tehty mieto tai väkevä mauste.