Kirjakielessä ja huolitellussa puhekielessäkin subjekti ja predikaatti mukautuvat yleensä toisiinsa siten, että verbin persoonapääte ilmaisee samaa persoonaa ja lukua kuin subjekti. Kun subjekti edustaa 3. persoonaa, on predikaatti kuitenkin usein yksikössä, vaikka subjekti on monikollinen. Tällaiset tapaukset ovat suomen kielen puhujalle tavallisesti itsestään selviä eivätkä juuri aiheuta pulmia.
Jokainen sanoo vaistomaisesti oikein esimerkiksi: ”Korissa on kantarelleja” tai ”Pihassa kasvoi omenapuita”. Kun subjekti on partitiivimuotoinen, predikaatti on aina yksikössä. Tällaiset lauseet ilmaisevat olemassa olemista tai myös olemaan tulemista tai olemasta lakkaamista, ja niissä predikaatti on yleensä ennen subjektia. Kieliopeissa käytetään niistä oppisanaa eksistentiaalilause. Sellaisen predikaatti on yksikön 3. persoonassa silloinkin, kun nominatiivisubjekti on monikollinen tai kun subjekteja on useampia kuin yksi: ”Pöydällä on silmälasit”, ”Meille tulee ristiäiset”, ”Katolla istui varis ja harakka”.
Eksistentiaalilausetta lähellä on lausetyyppi, jolla ilmaistaan omistusta: ”Tytöllä on pitkät hiukset.” Predikaatti on yksikössä, vaikka subjekti tarkoittaa tuhansia hiuksia. Joku saattaa kirjakielisyyttä tavoitellessaan kirjoittaa: ”Hänellä ovat erinomaiset mahdollisuudet”, mutta kovin yleistä tuonkaltainen liioittelu monikon hyväksi ei ole. – Erinäisiä rajatapauksia, joissa sekä yksikkö että monikko tuntuvat mahdollisilta, on olemassa, mutta niihin en aio tässä kajota.
Tarkoitus on kiinnittää huomiota eräisiin lausetyyppeihin, joissa kielenkäyttäjät melko usein horjahtavat predikaatin luvun valinnassa. Kun esimerkiksi luetellaan johonkin tilaisuuteen tai toimintaan osallistuvia, saattaa predikaatti olla monikossa, vaikka jokin subjekteista onkin partitiivissa. Eräässä tutkimuksessa sanotaan näin:
1) Mukana olivat myös aktivistit majuri v. Hertzen ja Herman Gummerus sekä eräitä lapuanliikkeen johtajia.
On luonnollista, että predikaatti tulee monikkoon, kun subjekteina mainitaan kaksi nimettyä henkilöä. Jos vain heistä olisi kysymys, sopisi toki mainiosti käyttää monikkoa. Nimien jatkeena on kuitenkin vielä ”sekä eräitä lapuanliikkeen johtajia”, ja tästä aiheutuu ristiriitaa. Eihän voi sanoa ”mukana olivat eräitä lapuanliikkeen johtajia”. Jos rinnastettujen subjektien joukossa on yksikin partitiivimuotoinen, ei monikollinen predikaatti kuulosta luontevalta. Mainitussa tapauksessa korjaus olisi helpoimmin tehtävissä niin, että muutetaan partitiivisubjekti nominatiivimuotoiseksi, siis:
Mukana olivat myös aktivistit majuri v. Hertzen ja Herman Gummerus sekä eräät lapuanliikkeen johtajat.
Mukanaolijoita luetteleva lause ei suinkaan aina ole luonteeltaan eksistentiaalinen, joten subjektin lukuun mukautuva predikaatti on täysin mahdollinen. Suorastaan pakko olisi sanoa:
Keskustelussa olivat innokkaasti mukana mm. Lampi, Jokela ja Järvinen.
Sen sijaan pelkän paikallaolon toteavasti:
Juhlassa oli mukana rehtori, vararehtori ja useita opettajia.
Seuraavat esimerkit ovat lehtikielestä:
2) Lisäksi mukana ovat kaikki puolustusvoimien sotilasopetuslaitokset sekä ilmavoimien joukkoja, jotka osallistuvat samanaikaisesti järjestettävään Hirvi-90-harjoitukseen.
Ensimmäinen subjekti ”kaikki puolustusvoimien sotilasopetuslaitokset” vaatii verbin muotoon ”ovat”, johon taas toinen subjekti ”ilmavoimien joukkoja” ei sovellu. Sen tilalle olisi vaihdettava esimerkiksi ”eräät ilmavoimien joukot”.
Samantapaista kohennusta kaipaisi seuraavakin esimerkki, jossa ristivetoa aiheuttava partitiivisubjekti on tosin hieman kauempana predikaatista:
3) Muotokuvan paljastustilaisuudessa puhui pääministeri Harri Holkeri ja tilaisuudessa olivat läsnä presidentti Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto, hallituksen jäsenet ja muita kutsuvieraita.
Vaikka lukija ei ehkä helposti huomaa, että predikaatti ”olivat” ja subjekti ”muita kutsuvieraita” eivät sovi yhteen, tuo subjekti olisi syytä muuttaa nominatiiviseksi. Samoin olisi tehtävä seuraavassa tapauksessa:
4) Invalidisäätiön sairaalan vieraina tilanteeseen ovat tutustuneet mm. molemmat sosiaali- ja terveysministerit, lääkintöhallituksen pääjohtaja ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä.
Viimeinen subjekti vaatisi tässä muodonmuutoksen lisäksi pienen täydennyksen, siis: – – sekä eräät sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet.
Monesti on mahdollista häivyttää subjektin ja predikaatin yhteensopimattomuus vaihtamalla predikaatti puolestaan yksikköön. Otetaan esimerkki:
5) Matkalla olivat mukana mm. maaherra Kalevi Kivistö ja Jyväskylän kaupungin virkamies- ja luottamusmiesjohtoa.
Lause on luontevimmin käsitettävissä eksistentiaaliseksi, joten sopisi sanoa: Matkalla oli mukana mm. maaherra Kalevi Kivistö ja – –.
Samansuuntainen korjaus tekisi kielellisesti moitteettoman myös seuraavasta lauseesta:
6) Neuvostoliittolaista tohtori Jevgeni Tshazovia olivat sunnuntai-iltana Oslon lentokentällä vastassa amerikkalainen kollega Bernard Lown ja Norjan Nobel-komitean jäseniä.
Pitäisi siis olla:
– – Tshazovia oli vastassa – – Bernard Lown ja Norjan Nobel-komitean jäseniä.
Yksiköllinen verbi sopisi tähänkin tapaukseen:
7) Hänen asiakkaisiinsa kuuluvat mm. kuninkaallinen perhe, Ruotsin talouselämän huippuja ja nuoria rahakkaita julkkiksia.
Kieliopillisesti oikein olisi sanoa:
Hänen asiakkaisiinsa kuuluu mm. kuninkaallinen perhe, Ruotsin talouselämän huippuja ja nuoria rahakkaita julkkiksia.
Seuraavassa lauseessa subjektisanojen joukko käsittää lukuisia nominatiivi- ja partitiivisubjekteja:
8) Petoksen uhrien listalta löytyvät Soinisen kolmas avovaimo, tämän veli, lukuisia lohjalaisia kauppoja ja yrityksiä, lehtiyhtiöitä, Karjalohjan kunta, pankkeja, autofirmoja ja vakuutusyhtiöitä.
Kysymyksessä on selvä eksistentiaalilause, ja predikaattina pätisi siis yksiköllinen löytyy.
Kaikissa puheena olleissa esimerkeissä on kyse useammista kuin kahdesta rinnasteisesta subjektista. Siltä kannalta on ymmärrettävää, että kirjoittajilla on ollut houkutusta monikkomuodon valintaan. Joskus näyttää viekoittelevan vielä vähäisempi syy. Arvovaltaisessa viikkolehdessä kerrottiin hiljattain:
9) Armeijan mielialoihin ovat vaikuttaneet Neuvostoliiton vetäytyminen Itä-Euroopasta ja Mongoliasta.
Kirjoittajaa on harhauttanut se, että on puhe kahdelta suunnalta tapahtuvasta peräytymisestä. Subjektina on kuitenkin yksi ja sama vetäytyminen, joten predikaatti voi olla vain yksikössä.
Toinen samantapainen esimerkki ammattiyhdistyslehdestä:
10) Työtä täydensivät kohtuullinen määrä luentomuotoista opetusta sekä toimipaikkakoulutusta.
Tässäkin on kyllä puhetta luentomuotoisesta opetuksesta ja toimipaikkakoulutuksesta, mutta ilmaukset on rinnastettu attribuutteina. Subjektina on yksiköllinen sana määrä, niin että myös verbin kuuluu olla yksikössä:
Työtä täydensi kohtuullinen määrä luento-opetusta ja toimipaikkakoulutusta.
Tarkasteltakoon vielä erästä predikaatin lukuun liittyvää virhetyyppiä, joka näyttää olevan yleistymässä. Suomen kielen erikoisuuksiin kuuluu, että kun subjektina on (yksikkömuotoinen) lukusana, predikaatti on yleensä yksikössä. Normaalisti sanotaan siis esimerkiksi: ”Kaksi poikaa onkii.” Toisaalta on kyllä oikein sanoa myös: ”Baltian kolme tasavaltaa päättivät erota Neuvostoliitosta.” Tällöin on puhe tietystä, määräisestä ryhmästä. Sellaisesta ei ole kysymys, kun sanomalehdessä kerrotaan aivan uutena asiana:
11) Kaksi henkilöä haavoittuivat mielenosoituksessa.
Pitäisi tietysti sanoa:
Kaksi henkilöä haavoittui – – .
Viime presidentinvaalien alla laskelmoitiin näin:
12) Jos toiseksi eniten valitsijamiehiä saanutta Väyrystä ei haluta kolmannelle kierrokselle, hänet voivat pudottaa viisi Kivistön tai Koiviston valitsijamiehistä antamalla toisella kierroksella äänensä Holkerille.
Kysymys oli aivan epämääräisistä, pelkästään kuvitelluista henkilöistä. Predikaatin olisi kuulunut olla yksikössä:
– – hänet voi pudottaa viisi Kivistön tai Koiviston valitsijamiestä – – .
Metsästyskoirille järjestettävästä kokeesta kerrottiin hiljattain:
13) Kokeen arvostelevat kolme tuomaria.
Tässäkin on kyse keistä tahansa tuomareista, joten täytyisi sanoa:
Kokeen arvostelee kolme tuomaria.
Erästä kokoomateosta esiteltiin taannoin näin:
14) Kahdeksantoista suomalaista naistutkijaa ja tutkijanaista esittävät kysymyksiä ja purkavat samalla monia vakiintuneita väärinkäsityksiä naisen ja kielen suhteesta.
Jos tarkoitetun kaltaisia henkilöitä olisi kaikkiaan vain kahdeksantoista, olisi monikollinen predikaatti paikallaan. Koska heitä on enemmän, käy vain yksiköllinen:
Kahdeksantoista suomalaista naistutkijaa ja tutkijanaista esittää kysymyksiä ja purkaa samalla monia vakiintuneita väärinkäsityksiä – – .
Monikollinen verbi sopii huonosti myös seuraavaan otsikkoon:
15) Kolme tutkijaa jakoivat Nobelin.
Vasta uutistekstistä ilmenee, keille taloustieteilijöille Nobelin palkinto on myönnetty. Nimeämisen jälkeen voitaisiin kyllä jatkaa tähän tapaan:
Nämä kolme tutkijaa ovat selvittäneet – – .
Uutta yhdysvaltalaista työskentelymuotoa kuvattaessa sanotaan:
16) Superteamin muodostavat 3—30 eri alojen ammattilaista.
Vakiintuneen käytännön mukainen olisi yksiköllinen predikaatti.
Kiintoisa erikoistapaus on seuraava junaturmasta kertova lause, jossa lukusanan lisäksi subjektina on nimisanakin:
17) Radalle jäivät pystyyn veturi ja kolme vaunua.
Jos olisi ollut kyse pelkistä vaunuista, kirjoittaja olisi epäilemättä sanonut: Radalle jäi pystyyn kolme vaunua. Veturin rinnastaminen vaunuihin on johtanut käyttämään monikollista predikaattia. Yksiköllinen jäi kelpaisi kuitenkin hyvin, koska lause on eksistentiaalinen. (Vrt. esim. Mieheltä jäi vaimo ja kolme lasta.)
Seuraavassa rinnastustapauksessa kirjoittajan valitsema monikko on kuitenkin paikallaan:
18) Neljä aikuista ja 1983 syntynyt lapsi saivat vammoja kahdessa peräkkäisessä kolarissa Porvoon maalaiskunnassa sunnuntaina iltapäivällä.
Verbi on transitiivinen (objektin saava eikä siis vain olemassaoloa ilmaiseva), ja substantiivin lapsi mukaantulo vetää verbin monikkoon. Ellei lasta erikseen mainittaisi, sanottaisiin:
Viisi henkilöä sai vammoja.
Monikon 3. persoonan käyttäminen kielen perinnäisten normien vastaisesti johtuu osaksi varmaan siitä, että puhekielessä viljellään hyvin yleisesti yksikköä monikon asemesta. Kun halutaan ilmaista asioita kirjakielisesti, moitteettomuuden tavoittelu saattaa johtaa liioitteluun, siis perusteettomaan monikon käyttöön. On syytä muistaa, että huolitellussakin kielessä predikaatti sangen usein on yksikössä, vaikka tekijöitä on monta.