Tuhat, miljoona ja miljardi

Rahayksiköt eivät kuulu kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän piiriin (Système International d’Unités), eikä rahayksiköihin voi sen vuoksi liittää SI-järjestelmän etuliitteitä kilo, mega jne. Siispä puhutaan tuhansista markoista ja miljoonista euroista, ei ”kilomarkoista” tai ”megaeuroista” (ei myöskään ”KFIM”, ”MEUR”). Tuhannen markan lyhennettä tmk ei pitäisi käyttää normaalissa juoksevassa tekstissä. Se sopii lähinnä vain taulukoihin yms., joissa on hyvin vähän tilaa.

Ilmauksen miljoona markkaa suositeltava lyhenne on milj. mk (lyhenteen osien välissä sanaväli). Käyttöön on myös vakiintunut muodostustavaltaan poikkeuksellinen lyhenne Mmk (ei ”mmk”), jota voi käyttää esimerkiksi taulukoissa. Miljardin markan lyhenne on mrd. mk (osien välissä sanaväli).

10 000 000 mk = 10 miljoonaa markkaa = 10 milj. mk (= 10 Mmk)
10 000 000 000 mk = 10 miljardia markkaa = 10 mrd. mk

Valuutat

Valuuttojen merkinnässä on käytössä kaksi järjestelmää: yleiskielen mukainen ja pankkien ja yritysten keskinäiseen, lähinnä kansainväliseen viestintään tarkoitettu. Yleiskielen mukaista on käyttää valuutan koko nimeä tai tutuimmista valuutoista myös vakiintunutta suomalaista lyhennettä, esimerkiksi Viron kruunu, Yhdysvaltain dollari (tai USA:n dollari). Usein riittää pelkkä kruunu tai dollari, jos tekstissä ei esiinny muita valuuttoja tai yhteydestä käy ilmi, minkä maan valuutasta puhutaan.

200 (Viron) kruunua, 200 kr
200 (Ranskan) frangia, 200 fr

Kolmikirjaimiset valuuttakoodit, esimerkiksi FIM, SEK, GBP, USD, EEK, EUR, eivät kuulu yleiskieleen. Ne ovat standardin SFS-ISO 4217 EN 24217 (Valuuttojen tunnukset) mukaisia kansainvälisiä tunnuksia, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kansainvälisessä kauppa-, liike- ja pankkitoiminnassa, jossa valuuttojen yksilöinti on tarpeen.

Kansainväliset tunnukset ovat normaalissa asiatekstissä vaikeakäyttöisiä. Miten taivutuspäätteet merkitään? Pitäisikö tunnus merkitä ennen lukusanaa vai sen jälkeen? Tällaisia ongelmia ei synny, kun käytetään valuuttojen nimiä.

15 mk:n hintainen
100 (Ranskan) frangin verran
10 euron suuruinen

Kansainvälisiä valuuttatunnuksia ei yleensä pitäisi käyttää yhteydessä, jossa niitä joudutaan taivuttamaan. Kansainvälistä rahaliikennettä käsittelevissä teksteissä valuuttatunnuksia joudutaan kuitenkin käyttämään myös keskellä tekstiä, jolloin niitä on usein taivutettava. Tunnus kirjoitetaan tällöin lukusanan jälkeen ja pääte liitetään siihen kaksoispisteen avulla.

 

200 GBP

100 GBP:n suuruinen (lue: Englannin punnan)
 

200 FIM

  

200 FIM:n suuruinen (lue: Suomen markan)
 

200 EEK

  

200 EEK:n suuruinen (lue: Viron kruunun)

Käänteinen järjestys ”EEK 200” ei sovellu käytettäväksi juoksevassa tekstissä, koska tällainen rakenne on lukutavaltaan epälooginen ja siihen on mahdoton liittää taivutuspäätteitä.