Piste .

Pistettä käytetään välimerkkinä virkkeiden rajalla. Se on tärkein tekstiä jaksottava merkki. Piste on käytössä myös erilaisissa merkinnöissä, varsinkin lyhenteissä ja järjestysluvuissa. Pisteellä erotetaan lisäksi asiakohtia koodeissa (mm. sähköpostiosoitteissa, ks. s. 63).

Piste päättää toteavan virkkeen, ja se kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan. Tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään. Jos pistettä seuraa oikeanpuoleinen sulje tai lainauksen lopettava lainausmerkki, tämä kirjoitetaan pisteen jälkeen ilman välilyöntiä.

Muodoltaan kysyväkin virke voi päättyä pisteeseen, jos se on ns. retorinen kysymys eli sisällöltään pikemminkin toteava kuin kysyvä.

Kysyvän sivulauseen (eli epäsuoran kysymyslauseen) sisältävä virke päättyy pisteeseen, jos päälause ei ole kysyvä. (Vrt. kysymysmerkki, s. 6.)

Myös juoksevaan tekstiin kuuluva allekkainen luetelma päätetään pisteeseen, koska sen ajatellaan johdantolauseensa kanssa muodostavan virkkeen. (Luetelman laatimisesta ks. s. 35 ja kaksoispisteen käytöstä luetelmailmauksessa s. 36.)

Pisteen muuta käyttöä

Kuvatekstien ja esimerkiksi taulukoiden nimien lopussa käytetään pistettä, kun tekstinä on kokonainen lause; muussa tapauksessa pistettä ei yleensä käytetä. Erityisesti silloin, kun samassa yhteydessä on erimuotoisia kuvatekstejä, voi kaikkien loppuun kuitenkin yhtenäisyyden vuoksi panna pisteen.

Pistettä käytetään erottamassa henkilö- ym. tietoja esitteissä, selosteissa, matrikkeleissa yms.

Milloin ei pistettä?

Pistettä ei käytetä otsikoitten (esim. kirjojen, lukujen, tutkielmien ym. nimien) lopussa, ei liioin näitä sisältävässä sisällysluettelossa. Myöskään taulukoiden yms. sarakkeiden otsikoita ei päätetä pisteeseen. (Tekstin ryhmittelystä, alalukujen merkinnöistä ks. s. 48, numerot.)

Pistettä ei liioin merkitä allekirjoituksen, osoitteen eri rivien eikä muiden irrallisten ja omaksi rivikseen kirjoitettavien ilmausten jälkeen. (Käyntikorttitiedot, ks. s. 64.)

Piste lyhenteissä

Milloin piste lyhenteeseen?

Pisteellä osoitetaan, että lyhenne on muodostettu lyhentämällä sanaa lopusta. Myös henkilönnimien lyhenteet, joissa nimeä edustaa pelkkä alkukirjain, ovat pisteellisiä (huom. myös sananvälit!).

Jos lyhennetään yhdyssana, lyhenteen osien välissä ei ole välilyöntiä pisteen jälkeen.

Jos taas lyhennetään sanaliitto, lyhenteen osien väliin tulee pisteen jälkeen välilyönti.

Jos pisteellinen lyhenne päättää virkkeen, sen jälkeen ei merkitä toista pistettä. Sen sijaan lyhenteen loppupiste säilyy muiden lauseen- tai virkkeenloppuisten välimerkkien edellä.

Jos loppupisteelliseen lyhenteeseen liitetään taivutuspääte tai johdin, piste jää pois kaksoispisteen edeltä.

Tällaisia ilmauksia on kuitenkin vaikea hahmottaa, mistä syystä loppupisteellisiä lyhenteitä ei yleensä kannatakaan taivuttaa. Selvintä on kirjoittaa sanat kokonaan.

Milloin ei pistettä lyhenteeseen?

Jos lyhenteessä on mukana sanan viimeinen kirjain, pistettä ei käytetä.

Yhdyssanan osana olevasta lyhenteestä piste jätetään pois.

Mittayksiköiden lyhenteissä ja tunnuksissa ei käytetä pistettä, vaikka ne olisikin tehty lyhentämällä sana lopusta.

Pistettä ei käytetä myöskään isokirjainlyhenteissä (eikä niiden kirjaimittain luettavissa pienikirjaimisissa rinnakkaismuodoissa), ei myöskään ns. kirjainsanoissa, jotka luetaan aivan kuin ne olisivat tavallisia sanoja.

Piste numeroilmauksissa

Pistettä käytetään numeroilmauksissa osoittamaan järjestyslukua (5. = viides) sekä lukuisssa ajanilmauksissa, mm. päiväyksissä ja kellonajoissa (ks. s. 58).