Kysymys: Voiko ihmisen perimästä eli genomista puhuttaessa käyttää vierasperäistä termiä genomitieto, vai voisiko sen korvata ilmauksella perimätieto?
Vastaus: Ihmisen perintötekijöitä eli geenejä ja koko perimää eli genomia koskeva tutkimus on Suomessakin vilkasta, ja sen tulokset kiinnostavat myös suurta yleisöä. Genomia koskevaa tietoa kutsutaan lääketieteen kielessä genomitiedoksi. Sanomalehdissä tätä vierasperäistä termiä on näkynyt korvattavan suomenkielisellä sanalla perimätieto.
Perimätieto-sanan aiempi, vakiintunut merkitys on ’sukupolvelta toiselle suullisesti periytynyt tieto, perinne, traditio’. Perimätiedolla olisi siis nyt kaksi eri merkitystä. Yleensä tällaisesta monimerkityksisyydestä ei ole haittaa, koska tekstiyhteys ohjaa oikeaan tulkintaan. Perimätiedon tapauksessa väärinkäsityksiä voi kuitenkin tulla, sillä sekä ihmisen perimästä (genomista) että suullisesti periytyneestä tiedosta (perimätiedosta) voidaan puhua varsin samankaltaisissa yhteyksissä, jopa samassa tekstissä. Kaksi esimerkkiä:
1) Perimätieto johti tehokkaan antibiootin jäljille (otsikko, yle.fi)
– Antibiootti-sana johdattaa ajatukset lääketieteeseen, mutta voiko ihmisen perimästä saatu tieto johdattaa uuden antibiootin löytymiseen? Tekstistä selviää, että siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaan suullisesti periytyneestä kansanlääkintätiedosta.
2) Suomi pyrkii perimätiedon huipulle (otsikko, HS)
– Pyrkiikö Suomi siis suullisesti periytyvän tiedon huipulle? Ajatus on hämmästyttävä, mutta teksti selventää, että kyse onkin genomitiedosta ja biopankin perustamisesta. Saman tekstin mukaan ”Islannissa perimätiedon kokosi yksityinen yritys Decode” ja ”Suomessa perimätietoa on koottu julkisin varoin”. Näissäkin lauseissa perimätieto-sanan käyttö hämmentää, joskin tekstiyhteys osoittaa, että suullisen perinteen keruusta ei ole kyse.
Kun puhutaan ihmisen genomista, voidaan käyttää myös sen suomenkielistä vastinetta perimä. Sen sijaan genomitieto-sanan korvaaminen perimätiedolla voi aiheuttaa sekaannuksen ja joskus koomisenkin tulkinnan. Lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunta keskusteli kokouksessaan elokuussa 2015 genomitieto- ja perimätieto-termeistä ja katsoi, että vierasperäisyydestään huolimatta genomitieto on yleiskieleenkin sopivin termi. Sen rinnalla voi käyttää tarpeen mukaan selittävää ilmausta, esimerkiksi ihmisen perimää koskeva tieto.