Kielitoimiston sanakirjaa on päivitetty. Päivitys on ensimmäinen sen jälkeen, kun sanakirja alkoi ilmestyä vapaasti luettavana verkossa vuonna 2014. Sanakirja on saanut verkossa paljon uusiakin käyttäjiä, ja käyttäjät ovat lähettäneet myös entistä enemmän palautetta. (Tästä tarkemmin sivulla 10: Palautepostia Kielitomiston sanakirjasta.) Sanakirja voi nyt palvella myös entistä laajempaa käyttäjäkuntaa, sillä käyttöliittymän kieleksi voi valita suomen lisäksi ruotsin, englannin tai saksan. Samoin oheistekstit, kuten käyttöohjeet ja esittelyt, ovat luettavissa näillä kielillä.
Sanakirjaan on lisätty yli 700 uutta sana-artikkelia ja muutoksia on tehty noin 1 400 artikkeliin. Sanakirjaan lisättävissä hakusanoissa on aina paljon sellaisia vanhojakin sanoja, joiden on huomattu puuttuvan sanakirjasta: esimerkiksi kouluruokailu on ollut mutta kouluruoka on puuttunut, leipääntyä-verbi on ollut, mutta rinnakkaismuotoa leipiintyä ei. Tämäntyyppisiä lisäyksiä tehdään jatkuvasti, sitä mukaa kuin puutteita huomataan. Hakusanoissa on kuitenkin paljon myös uusia tai uudehkoja, viime vuosina kieleen vakiintuneita sanoja; niistä esimerkkejä ohessa. Seuraavassa on joitakin poimintoja sanakirjaan tehdyistä muutoksista.
Vierassanojen taivutus
Kielitoimiston kielioppiopasta (2015) varten suomen kielen lautakunta käsitteli eräiden vierassanojen taivutuspäätteitä ja päätti tehdä joissakin tapauksissa väljennyksiä päätteen vokaalin valintaan. Muutos koskee lähinnä sellaisia nelitavuisia sanoja, jotka voidaan hahmottaa suomen kielen näkökulmasta yhdyssanoiksi, vaikka ne eivät alkukielessä yhdyssanoja olisikaan. Kun esimerkiksi sanoja barometri ja allergeeni on aiemmin suositettu taivutettavaksi vain takavokaalisena (barometria, allergeenia), päätteen vokaaliksi on mahdollista valita nyt myös etuvokaali: barometriä ja allergeeniä (siis kuten metriä ja geeniä). (Ks. tarkemmin Kielikello 1/2015: Kompromisseja vai kompromissejä – vierassanojen taivutuspäätteen vokaali.) Sanakirjassa on otettu huomioon tämä muutos, joka koskee myös esimerkiksi teismi-, teisti-, fiili-, vertti-, ja septi-loppuisia vähintään nelitavuisia sanoja sekä niistä johdettuja adjektiiveja. Voidaan siis taivuttaa esimerkiksi introverttia tai introverttiä, antiseptista tai antiseptistä. Näiden sanaryhmien lisäksi sama taivutuksen kahtalaisuus koskee sellaisia nelitavuisia sanoja kuin arkkitehti, karamelli, karuselli, kompromissi ja krokotiili. Ne eivät ole yhdyssanoja, mutta ne hahmottuvat vahvasti kaksiosaisiksi. Siksi niitä taivutetaan usein vain loppuosan perusteella, ja se on nyt katsottu yleiskielen mukaiseksi: voidaan taivuttaa arkkitehtia tai arkkitehtiä, krokotiilia tai krokotiiliä.
Suositukset
”Paremmin”-suosituksia on poistettu monista sellaisista ilmauksista, jotka ovat alkuaan niin sanottuja svetisismejä, ruotsin mallin mukaan syntyneitä ilmauksia. Svetisismejä vastustettiin kielenhuollossa aikoinaan ankarasti, erityisesti 1930- ja 1940-luvulla. Ruotsinmukaisuutta ei ole kuitenkaan pidetty enää moniin vuosikymmeniin kielenhuollon ratkaisujen perusteena, ja monia svetisistisiä ilmauksia ja ilmaustyyppejä on aikojen kuluessa hyväksytty yleiskieleen.
Monia suosituksia on kuitenkin jäänyt myös elämään eräänlaisina ohjekivettyminä, ilman että on enää edes ajateltu, mihin ohje perustuu. Yksi näistä huonoina pidetyistä ilmauksista on ollut esimerkiksi tuo edellä oleva ilman että. Ilmaukset ovat olleet kuitenkin yleisesti käytössä, ja monelle voi tulla jopa yllätyksenä tieto, että esimerkiksi ilmauksissa korkeintaan, työn alla ja välittömässä läheisyydessä on ollut jotain suositusten vastaista. Nyt näistä kaikista on poistettu paremmin-suositus, samoin ilmauksista tällä hetkellä (nykyisin, nykyään, tätä nykyä, tällä haavaa), se on asia erikseen (se on toinen, eri asia), vetää johtopäätös (päätellä, tehdä päätelmä), yhteenveto (tiivistelmä, kooste), ylimenokausi (siirtymäkausi), ylikansoittua (liikakansoittua). Sulkeissa olevat ilmaukset olivat aiemmin suositettavampia, nyt ne esitetään sanakirjassa vaihtoehtoisina synonyymeina.
Myös mittakaava-sanan kuvallista käyttöä on pidetty aikoinaan svetisistisenä. Vaikka sanakirjassa – ja monissa kielioppaissa – mainitut esimerkit ”Tuottaa jotakin suuressa, pienessä mittakaavassa” ovatkin ehkä kankeita ja kömpelöitä, mittakaava-sanaa voidaan käyttää myös kuvallisesti. Siksi suositus poistettiin ja esimerkeiksi vaihdettiin ”Yritys on Suomen mittakaavassa suuri”, ”Ainetta on käytetty ennenkin, mutta pienemmässä mittakaavassa”. Asia voidaan toki ilmaista toisinkin (esim. pienemmässä määrin, vähemmän), mutta tämäkin on yksi tapa. Myös suuruusluokka-sanasta on poistettu suositus.
Ilmauksesta kirjoittaa ylös (kirjoittaa muistiin) poistettiin suositus, ja se merkittiin arkikieliseksi. Sen sijaan ilmaukseen sanoa ylös jäi edelleen suositus (paremmin: sanoa irti). Ilmaus ei ole ylipäänsä kovin yleinen nykyisin; se voitaisiin ehkä merkitä myös vanhentuneeksi. Kaikki vanhat svetisismit eivät ole jääneet elämään niin, että ne olisivat luontevaa nykysuomea. Esimerkiksi ylösotettu-sanaa ei juuri enää käytetä.
Suositusten esittäminen sanakirjassa on ylipäänsä ongelmallista: suositus saattaa päteä joihinkin sanan käyttötapoihin siten, että sujuvampi tai sopivampi ilmaus olisi tarjolla. Toisaalta asiaa ei voi aina yleistää niin, että sana tai ilmaus olisi kaikissa yhteyksissä ”huono”. Joskus käy myös niin, etteivät parempina vaihtoehtoina tarjotut sanat oikein edes sovi tilalle. Esimerkiksi sanan kulturelli tilalle tarjotut sanat kulttuurinen, kulttuuri- eivät sovi kaikkiin yhteyksiin, sellaisiin kuin kulturelli kosmopoliitti, kulturelli lapsuudenkoti. Suositus onkin nyt poistettu ja selitettä täydennetty: ’(korkea)kulttuuria harrastava, kulttuurisesti sivistynyt, taiteellinen, kulttuuri-’.
Joitain muitakin suosituksia kuin svetisismeihin liittyviä on muutettu ja kirjoitusasuja tarkistettu. Kauaa-sanasta on poistettu ohje, jonka mukaan sen sijasta pitäisi olla kauan; molemmat käyvät kielteisissä yhteyksissä. Myös spesifi-sanasta on poistettu suositus, ja se esitetään nyt spesifisen rinnakkaismuotona. Triatlon-sanan rinnalle on lisätty yleisesti käytetty sitaattilaina triathlon. Kirjoitusasut teksasilainen ja marksilainen olivat aiemmin päähakusanoina ja texasilainen ja marxilainen oli mainittu rinnakkaismuotoina. Nyt ne esitetään toisinpäin, koska erisnimistä johdetuissa adjektiiveissa käytetään nykyisin tavallisemmin nimen kirjoitusasuun perustuvaa tapaa. Molemmat ovat siis edelleen mahdollisia, mutta x:llinen on nykyisin yleisempi.
Tyylisävyt
Sanojen tyylivivahteissa tapahtuu muutoksia jatkuvasti ja moneen suuntaan. Nyt on esimerkiksi poistettu merkintä ”vanh.” (= vanhentunut) sanoista astalo ja konsanaan sekä merkintä ”vars. ylät.” (= varsinkin ylätyylissä) sanasta halajaa, koska nämä sanat näyttävät olevan yleisessä käytössä esimerkiksi lehtiteksteissä. Leikillisyyttä osoittava merkintä on poistettu sanoista kokoustaa ja mykkäkoulu ja murteellisuuden merkintä sanoista suivaantua ja terhennellä. Arkikielisyyttä osoittava merkintä on poistettu esimerkiksi sanoista tviitata ja twiitata sekä ympyrää, piiriä tai kehää tarkoittavasta sanasta rinki (ja yhdyssanoista heitto-, kuula-, moukaririnki). Joitakin sanoja on merkitty vanhentuneiksi (esim. laita-alkoholisti, salkkumikro) ja joihinkin on lisätty tieto, että niiden tarkoittamat käsitteet ovat olleet käytössä aikaisemmin mutta eivät ole enää tätä päivää (esim. autopankki, erämaapuhelin, repäisykorkki, siirtotyömaa).
Merkityksiä, esimerkkejä
Sana-artikkeleihin on lisätty uusia ja laajentuneita merkityksiä sekä esimerkkejä sanojen uusista tai sanakirjasta aiemmin puuttuneista käyttötavoista. Esimerkiksi puolittaa on selitetty aiemmin ’jakaa kahteen yhtä suureen osaan, kahtia, puoliksi’, nyt lisättiin merkitys ’vähentää, pienentää jokin puoleen’ (esim. ”Hovioikeus puolitti käräjäoikeuden määräämän korvaussumman”, ”Hallitus lupasi puolittaa työttömyyden”). Summata-sanaan on lisätty kuvallinen merkitys ’todeta kokoavasti, kiteyttää tms.’ (esim. ”Summasi kokemuksiaan tapahtumien jälkeen”). Sanoihin kansio, etusivu ja ylläpitäjä on lisätty tietotekniikkaan liittyvää käyttöä ja kirjasto-artikkeliin käsite digitaalinen kirjasto. Keli-sanaan on lisätty arkikieliseksi merkitykseksi ’sää, ilma’, joka on tavallinen puhekielessä, vaikka yleiskielessä tehdäänkin ero sään ja kelin välillä. Kielioppi-sanaan on lisätty kuvallinen merkitys, jolla tarkoitetaan erilaisia sääntöjä, sovittuja käytänteitä tms. (esim. ”Parisuhteen kielioppi”, ”Elokuvakerronnan kielioppi”). Myös käsitteet hiljainen tieto ja heikko (tai hiljainen) signaali on lisätty selitettyinä esimerkkeinä. Vaikka sanaparit ovat esimerkkeinä yksittäisissä artikkeleissa, niitä voi hakea sanakirjasta myös kokonaisuuksina, kun valitsee haun ”Etsi koko tekstistä”.
Moniin sanoihin on lisätty kuvallista käyttöä, kuten sanoihin bonus, erävoitto, hetteikkö (”Eksyä kapulakielen hetteikköön”) ja hirttäytyä (”Ei kannata hirttäytyä yhteen toimintamalliin”). Kupla-sanaan on lisätty monenlaista kuvallista käyttöä, muun muassa ilmaus elää kuplassa, jonka selitteenä on ’elää omassa (ideologisesti) rajoittuneessa maailmassaan’. Esimerkistöön on lisätty myös sellaisia kuvallisia sanontoja kuin panna lihoiksi (muuttaa rahaksi, myydä), uutta matoa koukkuun (pettymyksen jälkeisenä toteamuksena, kannustuksena tms.: on yritettävä uudestaan), tekemisen meininki (määrätietoisesta, tuloksekkaasta työskentelystä), vaatia jonkun päätä vadille tai päätä pölkylle (vaatia jotakuta vastuuseen, kantamaan seuraukset), pientä rajaa tai jotain rajaa (jotain kohtuutta) ja tehdä hyvä tili (ansaita paljon rahaa).
