Siirry sisältöön

Hakuehdoilla löytyi 31 tulosta.

hakutulokset

Säädöskielen käytettävyyttä tutkimassa
Laki niin kuin se luetaan

Riitta Suominen

Lakiteksti on usein niin vaikeaa, että asiantuntijakaan ei ymmärrä sitä ongelmitta. Epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen tarvitaan menetelmiä, joiden avulla ongelmiin pystytään puuttumaan syvällisemmin kuin peruskielenhuollossa. Käytettävyystestein on mahdollista ennakoida ja parantaa lukukokemusta, ja pulmat ovat ratkaistavissa kielen ja lainvalmistelun ammattilaisten yhteistyöllä.

Virka- ja lakikieli

Taka-alalla Eduskuntatalon pylväikkö, etualalla K. J. Ståhlbergin patsas. Patsaasta näkyy alaosa, johon sisältyy lakikirjaa pitelevä käsi.

Miten eritaustaiset lukijat ymmärtävät lakitekstiä?

Joanna Rydzewska-Siemiątkowska

Lakien ja säädösten kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena. Mistä vaikeus syntyy ja miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstejä? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa Säädöskielen ymmärtäminen -tutkimushankkeessa.

Virka- ja lakikieli

Pöydällä puheenjohtajan nuija, taustalla avonainen lakikirja.

Hyvinvointialueita, työllisyysalueita ja pelastusalueita

Ulla Onkamo

Kysymys Olen huomannut, että hyvinvointialueista saatetaan puhua tai kirjoittaa pelkästään alueina. Jos hyvinvointialue-sanan haluaa lyhentää, onko parempi käyttää sanaa alue vai lyhennettä HVA? Vastaus Ymmärrettävyyden näkökulmasta kaikkein selkeintä on käyttää...

Hallinnon nimet

Kymenlaakson hyvinvointialueen kyltti vanhan kivirakennuksen edessä pihamaalla.

Deepfake eli syväväärennös

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Suomessakin joudumme yhä enemmän varautumaan vaikeasti tunnistettaviin deepfake-väärennöksiin, joita tehdään tekoälyn monimutkaisten algoritmien avulla. Niistä on käytetty suomennoksia syväväärennös ja syväväärennetty. Tuntuu kuitenkin, että suomennos ei kuvaile asiaa riittävästi....

Uudissanat

Raidalliseen takkiin pukeutunut ihminen katsoo puhelintaan kadulla. Kuva on otettu ihmisen vierestä niin, ettei hänen kasvojaan näy.

Tekoäly vai AI?

Henri Satokangas

Kysymys Voiko tekoälystä käyttää suomeksi lyhennettä AI? Vastaus Tekoälyn englanninkielisen vastineen artificial intelligence lyhenne on AI. Tätä lyhennettä käytetään englannissa yleisesti erikoiskielisissä yhteyksissä, kuten informaatioteknologian ammattilaisten parissa sekä tieteellisessä keskustelussa....

Sananvalinta

Tietokoneen mikropiiri, jossa kirjaimet "AI".

Tyhjien sanojen helinästä kohti selkeämpää työelämän kieltä

Henri Satokangas

On vaikea löytää ihmistä, jonka mielestä selkeys ja ymmärrettävyys eivät olisi työelämän kielen tärkeitä ominaisuuksia. Miten ihmeessä on sitten mahdollista, että joudumme jatkuvasti kohtaamaan tyhjänpäiväistä puhetta ja onttoja tekstejä, joissa vilisevät kyvykkyydet, ekosysteemit, innovaatiot ja transformaatiot?

Julkaisuja

Neljä puhekuplaa, joissa seuraavat sanat: kyvykkyydet, tulevaistaminen, törmäyttää, ilmiölähtöisyys, innovaatiojohtamisen viitekehys, rajapinta, palvelullistaa, transformaatio, ketterä, ekologinen kokonaisratkaisu. Lisäksi kolme pienempää puhekuplaa, jotka ovat tyhjiä.

Selkeä teksti on asiakaslähtöinen

Henna Kara

Selkeän kirjoittamisen opas tarjoaa apuvälineitä toimivien tekstien kirjoittamiseen.

Julkaisuja

Halkopino, jossa halot on kasattu kerroksiksi ristikkäin.

Suosikkifestarisi on täällä taas!

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Nykyään näkee teksteissä ilmaustyyppiä ”Tapahtuma X on täällä (taas)”. Merkillistä on, että täällä-sana ei tällöin viittaa konkreettisesti mihinkään paikkaan. Mistä ilmiössä on kyse, ja onko se englannin vaikutusta? Vastaus...

Sanonnat ja fraasit

Festivaaliyleisöä sivulta kuvattuna. Kuvassa näkyy kasvoja ja ilmaan nostettuja käsiä, taustalla jonkinlainen kontti, parakki tms.

Pan ny ottajen
panna-verbi murteissa

Minna Salonen

Suomen murteiden sana-arkistossa on tuhansia tietoja panna-verbistä. Niiden joukosta löytyy sekä yleiskieleenkin kuuluvia että lähinnä vain murteissa tunnettuja sanan käyttötapoja.

Murteet ja slangi

Kahvipöytä puutarhassa. Pöydällä on kahvikuppi, pulla, pikkuleipiä, sokerinpaloja ja maljakko, jossa on ruusuja. Lisäksi pöydän vieressä on ruusupensas.

Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa

Henri Satokangas

Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.

Tunteet ja asenteet

Pitkiä penkkirivejä kuvattuna takaapäin. Penkeillä istuu kymmeniä ihmisiä, joilla on erivärisiä sateenvarjoja.