Potentiaali on puhujan suhtautumistapaa ilmaiseva verbimuoto, jonka avulla asia esitetään mahdollisena tai todennäköisenä. Se on yleiskielisissä teksteissä suhteellisen harvinainen ja monille jopa melko vieras muoto. Siksi silloin tällöin näkee sellaisia virheellisiä muotoja kuin ”hän tullenee”, ”asiasta päätettänee”, ”kuka lienee on”, ”hän lieni naapurimme”.

Potentiaalin muodostaminen: lähtenee, tullee, lienee, lienee ollut, päätettäneen

Potentiaalin preesensmuoto esittää arvion nykyhetkestä tai tulevasta tilanteesta (lähtenee ’ehkä lähtee’) ja perfektimuoto menneestä ajasta (lienee lähtenyt ’on ehkä lähtenyt’). Potentiaalimuoto sisältää aineksen -ne- (l:n, r:n ja s:n jäljessä -le-, -re- ja -se-):

maksanen, väittänet, vältellee, tullee, purree, noussette, vastannevat
en voine, et salline, ei maksane, emme tulle, ette nousse, eivät purre, eivät vastanne

Sellaiset muodot kuin ”menenee”, ”tulenee”, ”tullenee”, ”nousenee”, ”vastanneevat” ovat virheellisiä.

Olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa (ei: ”ollenee”), vaan sen sijaan käytetään verbiä lienen, lienee (ei: ”lieneen”), lienevät. Poikkeus on preesensin passiivimuoto, joka muodostetaan olla-verbistä: oltaneen. Erityisesti joissakin kiteytyneissä ilmauksissa käytetään myös lyhyttä muotoa lie, joka tosin on sävyltään arkinen tai runollinen:

Mika lienee Suomen tatuoiduin mies. | Krokotiilijätti on kuollut – liekö ollut maailman suurin (otsikko) | Mikä lie näissä nettiyhteyksissä, kun ei toimi?

Potentiaalin menneessä ajassa eli perfektissä apuverbinä on lienee:

lienen sanonut, lienet mennyt, lienee vastannut
en liene sanonut, et liene mennyt, ei liene vastannut

Passiivin potentiaalin preesensmuodossa (esim. saavuttaneen) on ennen -ne-ainesta passiivin tunnus -(t)ta-; perfektissä apuverbinä on lienee (lienee vastattu). Myöntömuotoiseen passiivin preesensiin kuuluu mukaan loppu-n.

Perille saavuttaneen iltapäivän aikana. | Pakkolaeista voitaneen luopua. | Vahvistettaneen vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettäneen vastuuvapaus hallitukselle. | Vahinkoja ei voitane täysin estää. | Uusiin kokeiluihin ei lähdettäne. | Lakoiltakaan ei vältyttäne.

Kysymykseen lienee vastattu jo aiemmin. | Asiasta ei liene keskusteltu vakavasti. | Korvauksia ei liene maksettu.

Potentiaalin merkitys ja käyttö: ottanette yhteyttä

Mahdollisuutta tai todennäköisyyttä ilmaiseva potentiaali ei ole yleiskielessä kovin tavallinen muoto. (Puhutussa kielessä potentiaalia käytetään eniten eräissä savolaismurteissa; länsimurteissa se on harvinainen.) Yleiskielessä potentiaali on tyypillisimmillään uutisteksteissä, joissa esitetään arvio jonkin tilanteen toteutumisesta:

Espanja tarvinnee lähiaikoina tukea pankkiensa pääomittamiseen. | Solmuja avattaneen vasta syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. | Myllypuroon tullee uusi päiväkoti.

Kysymyslauseissa potentiaali voi ilmentää myös pohdiskelua, epäröintiä, epätietoisuutta ja epäluuloa; tällaisiin kysymyksiin ei yleensä odoteta vastausta:

Pitäneekö tämäkään tulitaukosopimus? | Pilvenpiirtäjät ovat muotia maailmalla. Halunnevatko kaupungin suunnittelijat näyttää tulijoille, että kyllä sitä osataan Savon maallakin, vai mikä lienee syynä, kun maisemaa peittäviä kolosseja halutaan rakentaa?

Toisen persoonan potentiaalimuotoa (lähtenet, siirtynette) käytetään jonkin verran myös kohteliaiksi tarkoitetuissa pyynnöissä:

Mikäli olet kiinnostunut jäsenyydestämme, ottanet yhteyttä hallituksemme jäseniin. | Kysymykseni ei taida kuulua tähän osoitteeseen, mutta antanette anteeksi näin ensikertalaiselle.

Potentiaalilla ilmaistu pyyntö saattaa joskus herättää kuitenkin muodollisen ja etäisen vaikutelman. Todennäköisyyden ja ennustettavuuden merkityspiirre aiheuttaa sen, että pyyntö voi saada velvoittavan kehotuksen sävyn:

Ystävällisesti palauttanet summan heti maanantaina. | Antanet varmaan tarkemman selvityksen siitä, mitä tuolla tarkoitit? | Osakeyhtiölain tulkinnan jättänette meille spesialisteille.

Potentiaali elää varsinkin muutamissa kiteymissä, mm. ilmauksissa, joissa verbien saada, voida, suoda, sopia seurana on kommunikoimista tarkoittava verbi:

Saanen huomauttaa, että – –. | Sopinee kysyä, mikä muu ammattikunta hyväksyisi näin rajut tulojen alennukset. | Vappu valkenee koleana, mutta haitanneeko tuo mitään. | Päätösehdotus: Päätettäneen esitettyjen dokumenttien perusteella, että – –.

”Milloin talvi lienee tulee?”

Sanat lienee ja lie ovat käytössä myös todennäköisyyttä ilmaisevina partikkeleina taivutusmuotoiseen verbiin yhdistyneenä (merkityksessä ’kenties’, ’mahdollisesti’). Tällainen ei ole yleiskielen mukaista:

Pekoni lienee toimii höysteenä ruuassa kuin ruuassa. | Minkälainen talvi on tulossa ja milloinhan lienee tulee? | Koko maan onni lienee on ollut, että tähän vuosia jatkuneeseen odotukseen ei ole jääty kiinni, vaan – –. | Kansikuva lienee on tehty vanhan valokuvan pohjalta. | Millainen paikka se lie on? | Tässäkin tapauksessa muutostöitä lie tulee, mutta vähemmän.

Yleiskielen mukaisia muotoja olisivat esimerkiksi pekoni toiminee höysteenä, milloinhan (talvi) mahtaa (tai mahtanee) tulla, maan onni lienee ollut, kansikuva lienee tehty, millainen paikka se lienee, muutostöitä varmaan tulee.

Lyhyempi muoto lie esiintyy usein kiteymässä mikä lie, joka on tavallinen arvelun tai ihmettelyn ilmaus arkisen rennossa kielenkäytössä.

Vähän on flunssaa tytöllä ollut ja nyt mikä lie uusi virus. | Hän katsoi minua hieman säälivästi, mitä lie ajatellut. | Missä lie koira käynyt omin nokin seikkailemassa.

Kiteymä mikä lie liittyy joskus myös verbiin (”mikä lie on”). Tällainenkaan käyttö ei kuulu yleiskieleen:

Mikä lie on tämä puutarhani kasvi? | Ihmetystä herätti outo mötikkä. Mikä lie se mahtaa olla? | Mikä lie uusi hinta on?

Yleiskieleen eivät kuulu myöskään ilmaustyypit ”lienee olleen” ja ”lienee olevan”:

Kohtalolla lienee olleen (→ ollut) näppinsä pelissä. | Lumipöpperöinen rata ja esiin noussut asfaltti lienevät tehneen (→ tehneet) tepposensa. | Ensimmäiset puhelimet lienevät tulleen (→ tulleet) kirkonkylään vuonna 1912.

Lienen olevani (→ taidan olla tms.) ainoa naispuolisko äijäporukassa loppuillasta. |  Potkuja ei siis liene olevan (→ ei siis liene, ei taida olla) tulossa. | Lienee käyvän kuitenkin niin, että Eurooppa jatkossakin toimii USA:n kumileimasimena.

Lienisikö (tai lieneisikö) mahdollista?

Lienee-potentiaali on osin alkanut elää omaa elämäänsä, kun sitä on alettu taivuttaa itsenäisen verbin tavoin. Harvinaisia eivät ole esimerkiksi imperfektin i:n sisältävät muodot lieni ja lienivät. Satunnaisesti esiintyy myös mm. muotoja, joissa on sekä potentiaalin että konditionaalin (-isi-) tunnus. Tällainen käyttö ei kuulu yleiskieleen:

Kyllä oli ponteva jyrsijä, mikä lieni. | CIA: Uusimman nauhan puhuja lieni Saddam (otsikko) | Vanhat kumilaadut lienivät ympäristölle haitallisia.

Taso lieni olleen (’kuuluu olleen’, ’on tainnut olla’) taas kovempi kuin edellisellä kaudella. | Heillä kuitenkin lieni olleen (’taisi olla’) tuuria matkassa.

Tällaisen voimalaitoksen suurin etu lienisi (’olisi todennäköisesti’) energian tuotannon tasaisuus. | Nykyään vastaavan tapahtuman vaikutukset lienisivät vakavammat.

Lue lisää:

Hodges, Hanna-Riikka: Monimuotoinen lienee. Lienee-muodon käyttö ja merkitykset nykysuomessa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, 2014. Luettavissa osoitteessa https://tampub.uta.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Kielitoimiston kielioppiopas (toim. Riitta Korhonen ja Sari Maamies). Allekirjoittanette vetoomuksen, s. 394. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 176, Helsinki 2015.