Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti yleiskuvan jutusta. Otsikot jäsentävät tekstiä, auttavat lukijaa suunnistamaan tekstissä ja löytämään kiinnostavat kohdat.

Otsikoiden tyyli vaihtelee sen mukaan, millaisesta tekstistä on kyse. Esimerkiksi lehtijutuissa otsikot ovat lyhyitä ja iskeviä, tutkielman otsikossa on taas hyvä käydä ilmi tutkielman aihe ja rajaus.

Tässä kirjoituksessa keskitytään otsikoiden merkintätekniikkaan.

Pääotsikko

Tekstin ensimmäinen otsikko on pääotsikko. Otsikko alkaa isolla alkukirjaimella. Muita otsikon sanoja ei aloiteta isolla alkukirjaimella, elleivät ne ole nimiä. Lausemaisenkaan otsikon loppuun ei merkitä pistettä, mutta kysymys- ja huutomerkkiä sekä kolmea pistettä voi käyttää otsikon lopussa:

Tehdään tulevaisuus nyt

Kuka pelastaisi Ylen? ~ Kuka pelastaisi Ylen

Kudo sinäkin vauvansukat! ~ Kudo sinäkin vauvansukat

Arki alkaa…  ~  Arki alkaa

Pääotsikko voi olla kaksiosainen. Jos alkuosa erotetaan jälkiosasta pisteellä, huutomerkillä tai kysymysmerkillä, kummassakin otsikon osassa käytetään isoa alkukirjainta

Taipuuko titteli vai ei? Väitöstutkimus nimikekonstruktiosta ja nimikkeen taipumisesta

Tulta päin! Tutkimuskohteena palomiehen työ, yhteisö ja identiteetti

Jos otsikossa käytetään kaksoispistettä tai ajatusviivaa, jälkiosa voi alkaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella:

Tappajakoirien omistaja: Meitä on kiusattu jo vuosia  ~ Tappajakoirien omistaja: meitä on kiusattu jo vuosia

Monikielinen kirjailija – harvinainen kirjailija?

Vau, mikä vehje! – Viihdelehtien vaikuttavaa kieltä

Alaotsikot

Pääotsikkoon voi liittyä kuvaileva tai tarkentava alaotsikko. Lehtijutuissa saattaa olla alaotsikon sijasta yläotsikko. Ala- ja yläotsikoita nimitetään myös lisäriveiksi (esirivi,  jälkirivi). Nämäkin otsikot alkavat isolla alkukirjaimella. Ala- ja yläotsikot erotetaan usein pääotsikosta typografisesti esimerkiksi lihavoinnilla tai erilaisella pistekoolla.

Saamelaiskäräjät
Uhanalaiset saamelaiskielet elpyvät

Helsinki väreissä

Diakuvia 1950-luvulta

Nykyään sanomalehdissä näkee myös pääotsikon jälkeen tekstiä, joka on oikeastaan otsikon ja ingressin välimuoto. Se on enintään virkkeen pituinen, se on muodoltaan virke, ja sen perässä on piste (kuten ingressissä) tai se on pisteetön (kuten otsikko). Sen tarkoitus on pikemminkin houkuttaa lukijaa, herättää mielenkiinto kuin olla koko jutun tiivistelmä tai esittely. Jutun alussa voi olla kolmekin lyhyttä otsikkoa tai otsikontapaista.

Katetta vain kepulikonsteilla
Taantuma kannustaa yrityksiä käyttämään likaisia keinoja tarjouskilpailuissa

Palkkaan turha jahdata murusia
Neuvottelut: Ay-liikkeen kannattaisi mieluummin hakea lisää laatua

Presidentinvaalien asetelmat yhä ennallaan
Niinistö yhä suvereeni suosikki
Timo Soini kiilasi niukasti Paavo Lipposen ohi.

Väliotsikot

Tekstiä jäsentäviä väliotsikoita koskevat samat ohjeet kuin pääotsikkoa: ne alkavat isolla alkukirjaimella, eikä loppuun tule pistettä. Pääotsikot ja väliotsikot erotetaan toisistaan yleensä typografisin keinoin. Varsinkin asiakirjoissa, tieteellisissä julkaisuissa, tieto- ja oppikirjoissa jne. väliotsikot numeroidaan. Otsikoiden numerointi selventää tekstin kokonaisrakennetta, etenkin jos otsikkohierarkia on monitasoinen: pääotsikko, ensimmäisen tason väliotsikot, toisen tason väliotsikot jne.  Jos käyttää väliotsikoita, niitä täytyy tulla samaan lukuun vähintään kaksi. Ei ole siis syytä tehdä lukua 1.1, jos sitä ei seuraa vähintään luku 1.2.

Otsikoiden numeroinnissa käytetään tavallisimmin arabialaisia numeroita (1, 2, 3 jne.) sarjoina, joissa otsikkotasot on erotettu toisistaan pisteellä. Viimeisen numeron jäljessä ei kansainvälisen standardin mukaan käytetä pistettä. Numero erotetaan otsikosta vähintään yhdellä välilyönnillä tai sisennyksellä:

4 Suku- ja lisänimiä tarkoittavat ilmaukset
4.1 Vanhat kirjalliset esiintymät
4.2 Sanakirjat
4.2.1 Vanha kirjasuomi
4.2.2 Varhaisnykysuomi
4.3 Kirjallisuus

Väliotsikkoja ovat myös verkkotekstin linkkiotsikot, joista pääsee sivuston muihin osiin tai verkossa julkaistuihin muihin teksteihin tai materiaaleihin.

Otsikot luetteloissa

Lähdeluetteloissa yms. teosten ja artikkeleiden kaksiosaiset otsikot (jotka on tekstissä usein erotettu typografisin keinon),  erotetaan toisistaan pisteellä; silloin kun otsikoiden välissä on jokin muu välimerkki kuin piste, käytetään sitä.

Kotimainen toinen. Romanit suomalaisuuden kirjallisena rakennusaineena

Pilkulleen! Opas välimerkkien käyttöön

Hyvä lehtijuttu – kirjoittajan opas