Tilanne on eri -tyyppisten ilmausten hyväksyttävyys ja tyyli jakavat mielipiteitä. Kuva: Vuokko Kihlanki. Vastavalo.
Suomen kielen lautakunta keskusteli keväällä 2025 suosituksen vastaisista tavoista käyttää eri-adjektiivia, ja normia on nyt muotoiltu jonkin verran sallivammaksi. Tilanne on eri -tyyppistä käyttöä pidetään joissakin tilanteissa mahdollisena, mutta eri-sanan taivutus ei edelleenkään ole yleiskielen normin mukaista.
Eri ja muut taipumattomat adjektiivit
Adjektiivi eri esiintyy tavallisesti yhdessä toisen sanan kanssa, sen määritteenä:
Olen eri mieltä.
Pyörittele käsiä eri suuntiin.
Uusi johtaja haluaa tehdä asiat eri tavalla kuin edeltäjänsä.
Suomen kielessä adjektiivi ja sen pääsana taipuvat yleensä samassa sijassa (hyvällä mielellä, pienellä vaivalla), mutta kuten esimerkeistä näkyy, eri-adjektiivi ei noudata tätä mallia, koska se ei taivu.
Eri-sana kuuluukin niin sanottujen taipumattomien adjektiivien ryhmään, joita ovat muun muassa aimo, ensi, eri, koko, pikku ja viime. Ison suomen kieliopin (§ 610) mukaan niitä käytetään substantiivien edellä määritteinä ja ne muodostavat substantiivin kanssa tiiviin yhdyssanamaisen kokonaisuuden, jonka sisällä ei voi olla muita sanoja: ensi vuonna, viime kerralla (ei: ”ensi jännittävänä vuonna”, ”viime kivalla kerralla”).
Tilanne on eri – itsenäinen eri
Kielenhuollon kannalta kiinnostava näistä adjektiiveista on varsinkin eri. Suosituksen mukaan eri on yleiskielessä taipumaton ja sitä käytetään substantiivin määritteenä (eri tilanne) mutta ei itsenäisenä lauseenjäsenenä ilman pääsanaa (asia on eri). Silti verkkoteksteistä on helppo löytää seuraavanlaisia – suosituksen vastaisia – esimerkkejä eri-sanan käytöstä:
Järvisen mukaan koronatapaukset ovat viime vuosina lähteneet alkusyksyllä nousuun, mutta tänä vuonna tilanne on eri.
Tee muutosilmoitus, jos yrityksen tilikausi on eri kuin kaupparekisteriin merkitty tilikausi.
Näistä esimerkeistä nähdään, että eri voi esiintyä lauseessa itsenäisenä predikatiivina (x on eri) sekä vertailurakenteessa yhdessä kuin-sanan kanssa (eri kuin x).
Muutama lisäesimerkki:
eri
Aineiston sisältö on eri mutta koostamistapa sama.
Sosekeiton maku on joka kerta eri.
Performanssi on yhtä vaikeaa kuin matematiikka, ainoastaan sanomisen tapa on eri.
eri kuin
Miksi ajanvarauksen loppusumma on eri kuin varauskalenterissa?
Näin nurmijärveläiset äänestivät presidentinvaaleissa – kärkikolmikon järjestys eri kuin koko Suomessa (otsikko)
Olen eriä mieltä – taipuva eri
Eri on kieliopeissa luokiteltu siis taipumattomaksi adjektiiviksi, mutta sen taipumattomuus ei käytännössä näytä kaikkien mielestä olevan ehdotonta. Eri-sanaa näkee nimittäin käytettävän myös taipuneena – sekä itsenäisesti että määritteenä:
Kiinteistön katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka (täytetään jos kiinteistön osoitetiedot ovat erit kuin ilmoituksen jättäjän osoitetiedot).
Elpymisväline näyttää eriltä läheltä ja kaukaa.
Tämän verran suomalaishyökkääjä ja NHL-seura ovat erillä kannalla jatkosopimuksen arvosta.
Tuotteet saa tilattua millin välein ja 10 erillä värillä.
Eri-sanaa on vanhastaan käytetty taipuneena myös joissakin murteissa, joten nykykielen ilmiölle on kansanomaista pohjaa. Yleistä ja laaja-alaista eri-sanan taivuttaminen ei kuitenkaan ole ollut.
Itsenäinen eri jakaa mielipiteitä
Eri-adjektiivin yleiskielen suosituksen vastaista käyttöä on esitelty Kielikellossa jo pariin otteeseen. Riitta Korhonen toteaa kirjoituksessaan vuonna 2022, että itsenäinen eri-predikatiivi (tilanne on eri) ei ole uusi ilmiö. Jonkin verran esimerkkejä tällaisesta käytöstä löytyy jo 1800-luvun lehtiteksteistä sekä murteista. Vielä 1900-luvun alkupuolen yleiskieltä kuvaava Nykysuomen sanakirja pitää itsenäistä eri-sanan käyttöä harvinaisena, mutta ei erikseen suosita välttämään sitä. Tunnettu kielenhuoltaja professori Terho Itkonen muotoilee eri-sanasta Kielioppaassaan (1982) näin: ”ei käytetä nykykielessä juuri predikatiivina”. Ohjeena on ilmaista asia ”mieluummin toisin”.
Nykysuomen sanakirjan perillisissä eli Suomen kielen perussanakirjassa (1990–94) ja sen jälkeen Kielitoimiston sanakirjassa suositus ilmaistaan sanakirjan käytännön mukaisesti paremmin-sanalla: ”Hänen kantansa oli eri [paremmin: erilainen, muunlainen, toinen, muu] kuin enemmistön.”
Reeta Östberg on puolestaan selvittänyt kyselytutkimuksen perusteella opinnäytteessään, miten eri-sanan suosituksen vastaiseen käyttöön suhtaudutaan. Hän on esitellyt tutkimuksensa tuloksia Kielikellossa vuonna 2024. Kysely osoitti, että tapauksista hyväksyttävimpinä pidettiin eri-sanaa joko taipumattomana itsenäisenä lauseenjäsenenä (esim. vaikuttava aine on eri) tai osana eri kuin ‑rakennetta (esim. työllisyystilanne on eri kuin ennen pandemiaa). Selvä enemmistö vastaajista piti näitä ilmaustyyppejä luontevina.
Eri-sanan taipuneiden muotojen hyväksyttävyyteen taas näyttää vaikuttavan sanan asema lauseessa. Luontevampana sitä Östbergin mukaan pidettiin lauseissa, joissa eri on predikatiivin (esim. mausteet ovat erit) tai predikatiiviadverbiaalin (esim. mauste maistuu eriltä ~ erille) asemassa. Substantiivin edellä määritteenä esiintyvää taipunutta eri-sanaa (esim. erit mausteet) ei pidetty yhtä luontevana. Suurin osa kyselyn vastaajista koki eri-sanan taivuttamisen kuitenkin epäluontevaksi.
Erilaiset ”erit” ja uusi suositus
Nykysuomen sanakirjan ja Itkosen Kielioppaankin ilmestymisen jälkeen eri-sanan suosituksen vastainen käyttö on ilmeisesti lisääntynyt. Esimerkkejä on hyvin helppoa poimia verkkoteksteistä, myös asiateksteistä. Sellaiset ilmaukset kuin Tilanne on täysin eri ja Hänen kantansa oli eri kuin enemmistön vaikuttavat olevan kielenkäyttäjien keskuudessa melko hyväksyttyjä. Eri kuin -rakenne vertautuu rakenteisiin sama, muu, toinen kuin x, mikä tukee sen käyttöä.
Yksinään predikatiivin asemassa esiintyvä eri sekä eri kuin -rakenne sijoittuvat yleiskielen niin sanotulle harmaalle alueelle: niiden hyväksyttävyys ja tyyli jakavat jossain määrin kielenkäyttäjien mielipiteitä. Toisaalta niiden esiintyminen myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä osoittaa, että varsin monen kokeneenkin kirjoittajan kielitajussa tällainen eri-sanan käyttö on neutraalia yleiskieltä tai lähellä sitä. Näin ollen normia on syytä harkita uudelleen.
Suomen kielen lautakunnan kanta predikatiivina esiintyvään eri-sanaan sekä eri kuin -rakenteeseen oli kokouksen pöytäkirjan mukaan ”varovaisen salliva”. Lautakunnankin tuntuma kuitenkin oli, että hyväksyttävyys jossain määrin vaihtelee tilanteittain. Eri-sanan taivutusta sen sijaan pidettiin yhä selvästi norminvastaisena. Asiateksteissä, kuten uutisissa, eri-sanan taivutetut muodot ovatkin harvinaisia.
Lautakunta jätti suosituksen täsmällisen muotoilun kielenhuoltajien ja Kielitoimiston sanakirjan toimituksen harkittavaksi. Päädyttiin seuraavaan:
Ilmausten hyväksyttävyyteen tuntuu vaikuttavan eri-sanan merkitys. Sillä voi olla lauseyhteyden mukaan kaksi hiukan erilaista merkitystä: 1) ’toinen, muu’ sekä joskus myös ’erilainen, toisenlainen’, 2) vain ’erilainen, toisenlainen’. Varsinkin tapauksissa, joissa merkitys on vain ’erilainen, toisenlainen’, itsenäinen eri-predikatiivi ei tunnu tyyliltään täysin neutraalilta. Esimerkiksi:
1) eri = ’toinen, muu’; joskus myös ’erilainen, toisenlainen’
Tee muutosilmoitus, jos yrityksen tilikausi on eri (merkitys: ’muu’) kuin kaupparekisteriin merkitty tilikausi.
Tuohon – – auttaa sama, minkä neuvoin keskustelun aloittajalle. Syy vain on eri (merkitys: ’toinen, muu’; ’toisenlainen’): – –
Se, että tapa on eri (merkitys: ’toinen, muu’; ’erilainen’), ei tee siitä väärää tai vähemmän arvokasta.
2) eri = ’erilainen, toisenlainen’ (paremmin toisin)
Luomutuotannon määritelmä jokaisessa maassa on eri (merkitys: ’erilainen’), mutta viljely tavoittelee mahdollisimman neutraalia vaikutusta ympäristöön.
Kasviproteiinit muistuttavat suutuntumaltaan monesti lihaa, mutta maku on eri (merkitys: ’erilainen, toisenlainen’).
Ryhmän 1 esimerkit edustavat sellaista eri-sanan käyttöä, jota voi pitää tyyliltään neutraalina tai lähes neutraalina. Sen sijaan ryhmän 2 esimerkit jakavat enemmän mielipiteitä eivätkä ole kaikkien mielestä neutraaleja. Asiateksteissä tämäntyyppisiä ilmauksia kannattaisi siksi välttää:
Hyvä uutinen on eri (paremmin: erilainen, toisenlainen) kuin ennen, ja se johtuu maailmantilanteesta.
Asunto on aivan eri (paremmin: erilainen, toisenlainen) kuin ennen remonttia.
Eri-sanan taivutetut muodot, kuten ”olen eriä mieltä”, ”tiedot ovat erit”, ”maistuu erille”, eivät edelleenkään ole yleiskielen normin mukaisia. Asiatekstiin sopivampia ilmauksia ovat sellaiset kuin olen eri mieltä, tiedot ovat erilaiset, maistuu erilaiselta (~ erilaiselle) tai maku on erilainen.
Vastaava muutos tehdään myös Kielitoimiston sanakirjan eri-artikkeliin sanakirjan seuraavan päivityksen yhteydessä.
Lue myös
Korhonen, Riitta: Asia on eri (Kielikello 2/2022)
Östberg, Reeta: Erissä maailmoissa – voiko eri-sana taipua (Kielikello 10.4.2024)
Muita lähteitä
Hakulinen, Auli – Vilkuna, Maria – Korhonen, Riitta – Koivisto, Vesa – Heinonen, Tarja Riitta – Alho, Irja 2008: Iso suomen kielioppi (verkkoversio)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Itkonen, Terho 1982: Kieliopas. Helsinki: Kirjayhtymä.