Supermarketin käytävää, etualalla muro- ja myslipakkauksia.

Pakkaustekstit ovat osa arjen kielimaisemaa. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Kysymys

Voiko tavuviivan jättää pois, kun jakaa sanan kahdelle riville? Tällaista näkee usein esimerkiksi pakkausteksteissä ja mainoksissa.

Vastaus

Tavuviivan käyttöä koskeva oikeinkirjoitusnormi on yksiselitteinen: sanan jakaminen kahdelle riville merkitään edellisen rivin loppuun kirjoitetulla yhdysviivalla (eli yhdysmerkillä), jota tässä tapauksessa kutsutaan tavuviivaksi. Siitä, mistä kohdin sana kannattaa jakaa riveille, kerrotaan muun muassa Kielitoimiston ohjepankissa (linkki tekstin lopussa).

Tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitetussa juoksevassa tekstissä ohjelma huolehtii automaattisesti tavuviivoista ja sanojen jakamisesta riveille (tosin tavutusohjelma voi katkaista sanan väärästä kohdasta). Sen sijaan ihmisten sommittelemissa mainoksissa, kylteissä ja erilaisissa pakkausteksteissä tavuviiva jätetään toisinaan tietoisesti pois. Kirjoitetaan esimerkiksi näin:

kevyt
maito

kaura
hiutale

Perusteluksi on esitetty muun muassa sitä, että viiva näyttää lyhyessä tekstissä rumalta. Oikeinkirjoitusnormeissa ei voida ottaa huomioon tällaisia subjektiivisia kauneusarvoja, joten noissakin tapauksissa tulisi käyttää tavuviivaa. – Ja kyllä pakkausteksteissäkin noudatetaan oikeinkirjoitusnormeja: kun tätä kirjoitusta varten etsin verkosta esimerkkejä tavuviivattomista tuotemerkinnöistä, löysin paljon kuvia myös pakkauksista, joissa tavuviiva oli paikallaan aivan ohjeen mukaisesti!

Yleiskielen normien rikkomisesta ei seuraa rangaistuksia, mutta silti vakiintuneiden oikeinkirjoitussääntöjen noudattaminen kannattaa. Niiden tavoitteena on pitää yleiskieli käyttökelpoisena. Jos kukin soveltaisi omia käytäntöjään oikeinkirjoituksessa, kuten välimerkkien käytössä, alkukirjaimen koon valinnassa ja lyhenteiden muodostamisessa, kirjoittajilta kuluisi enemmän aikaa tekstin melko mekaanisten merkintäseikkojen pohtimiseen ja lukijat joutuisivat ponnistelemaan tulkitessaan vaihtelevia merkintätapoja. Lisäksi tekstit olisivat ulkoasultaan hyvin epäyhtenäisiä.

Totta tietenkin on, että tavuviivan pois jättäminen vaikkapa pakkaustekstistä tai näyttelyjulisteesta harvemmin aiheuttaa tulkintaongelmia. Moni ei edes huomaa, jos maitotölkin kyljestä puuttuu yksi tavuviiva. Tyylittely ja kirjoitusasulla leikittely voi kuitenkin mennä liian pitkälle ja alkaa ärsyttää lukijaa. Yksi esimerkki tästä on entisen Liikenneviraston logo, jossa sana oli jaettu osiin neljälle riville mielivaltaisesti: Liik enne vira sto. Kyselytutkimuksessa (ks. Linnu Märsyn kirjoitus Kielikellossa 2014) tämä logo sai erityisen paljon kielteisiä mainintoja. Yleisön reaktio oikeinkirjoitusnormin rikkomiseen voi siis yllättää ja näppärä tyylikeino kääntyä itseään vastaan. Sääntöjen noudattaminen on siksi yleensä varma valinta.

Kielitoimiston ohjepankki: Tavutus: yleisohjeet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Elina Heikkilä: Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia? (Kielikello 3/2003)

Linnu Märsy: Vapautta vai rajoja? Kielenkäyttäjien näkemyksiä yritysnimistä (Kielikello 3/2014)