Onko emojeista välimerkeiksi?

Moni pohtii, miten emojeita ja hymiöitä tulisi käyttää osana tekstiä. Emojit ovat kuvamerkkejä (kuten 😂) ja hymiöt puolestaan välimerkeistä ja esimerkiksi kirjaimista muodostuvia kuvioita (kuten :D). Sijoitetaanko ne ennen välimerkkiä, sen jälkeen vai jätetäänkö välimerkki kokonaan pois? Entä käytetäänkö niiden edessä välilyöntiä? Teksteissä voi nähdä ainakin tällaisia kirjoitustapoja:

Kielenhuollossa ei ole otettu kantaa siihen, miten emojeita ja hymiöitä pitäisi käyttää, koska ne eivät kuulu sävyltään neutraaliin yleiskieleen, jota kielenhuollon suositukset koskevat. Yleiskielisissä teksteissä virke päättyy pisteeseen tai muuhun virkkeen lopettavaan välimerkkiin, kuten kysymys- tai huutomerkkiin. Sosiaalisessa mediassa ja pikaviestinnässä taas tyyli on vapaamuotoisempaa, ja siellä usein vilahteleekin emojeita ja hymiöitä. Niiden käyttöön vaikuttavat siis tyyli ja tekstilaji.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) kysyi hymiöiden ja ”muiden kuvasymbolien” käyttötavoista someseuraajiltaan vuonna 2018. Tällöin vastaajien tehtävänä oli kertoa, käyttävätkö he someviestinnässään hymiötä tai emojia virkkeen päättävänä merkkinä, merkin edessä vai sen jäljessä vai vaihtelevasti eri tavoilla. Kaikki nämä käyttötavat nousivat esille kyselyyn tulleissa yli 300 vastauksessa, ja suurin osa vastaajista kertoi käyttävänsä eri tapoja vaihdellen.

Kotus teki aiheesta uuden kyselyn syksyllä 2025 Instagram- ja Facebook-tileillään. Siinä selvitettiin emojien, hymiöiden ja välimerkkien suhdetta, välilyönnin tarvetta ja muita aiheeseen liittyviä näkemyksiä. Noin 1 300 somekäyttäjää innostui kertomaan omista käyttötavoistaan; tämä kirjoitus esittelee kyselyn tuloksia. Kyselyssä käsiteltiin sekä emojeita että hymiöitä, mutta jäljempänä puhutaan yksinkertaisuuden vuoksi etupäässä emojeista.

Käyttötavat vaihtelevat käyttäjien, tilanteiden ja välimerkkien sekä valittujen emojien ja hymiöiden mukaan. Esimerkiksi piste korvataan useammin emojilla tai hymiöllä kuin kysymys- ja huutomerkki.

Emoji tai hymiö pisteen tilalla

Vuonna 2009 Kielikellossa kehotettiin käyttämään hymiöitä ja ”graafisia hymiöitä” eli emojeita virkkeen lopettavan välimerkin perässä. Vuonna 2025 Kotuksen kyselyssä haettiin nykyhetken vastausta siihen, miten niitä todellisuudessa käytetään välimerkin kanssa. Enemmistö kyselyyn osallistuneista korvasi virkkeen lopettavan pisteen emojilla (77 %) tai hymiöllä (83 %); tässä kyselyssä ei pohdittu eri emojien käyttöä, vaan vastaaja sai kuvitella esimerkkeihin minkä tahansa niistä.

Pisteen korvaamista emojilla voidaan pitää kyselyssä käsitellyistä virkkeen lopetuksen tavoista rennoimpana. Eri kirjoitusasuilla vaikutetaan siis tekstin tyyliin ja sävyyn. Pelkän emojin käyttäminen virkkeen lopetusmerkkinä korostunee pikaviestisovelluksissa, joissa välimerkkien käyttö on muutenkin vähäistä. Näissä keskusteluissa jokainen virke saatetaan myös lähettää omana viestinään, jolloin virkkeen päättävän merkin tarve voi hämärtyä.

Pisteen korvaamiseen liittyy myös havainto siitä, että pisteeseen latautuu nykyään aiempaa enemmän tunnetta. Tätä kommentoitiin kyselyn vastauksissa (kommenttien kirjoitusasua ei ole muutettu):

Jotkut pitävät pistettä erityisen voimakkaana, jopa tylynä tai sarkastisena lopetusmerkkinä. Osan mielestä loppupiste voi tuoda virkkeeseen ironisen tai aggressiivisen sävyn, tai sen voidaan ajatella olevan merkki siitä, että keskustelu on nyt päättynyt (ks. esim. Murtoniemi 2016). Myös kyselyn vastaajat pohtivat pisteen voimaa ja sävyä:

Kysymys- tai huutomerkin jäljessä

Selvä enemmistö kyselyyn osallistuneista käytti emojia (88 %) tai hymiötä (87 %) kysymysmerkin jäljessä:

Hieman harvempi mutta kuitenkin suurin osa vastaajista käytti emojia (62 %) tai hymiötä (59 %) myös huutomerkin jäljessä:

Virkkeen päättävän välimerkin tarpeeseen näyttää vaikuttavan sekin, mikä emoji on kyseessä:

Kysymyksissä ja huudahduksissa virkkeen lopetusmerkki säilyy siis useammin kuin toteavissa virkkeissä. Piste onkin jossain määrin neutraalimpi välimerkki verrattuna kysymys- ja huutomerkkiin, joita käytetään usein myös tunteen tai tekstin sävyn ilmaisemiseen. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että piste jätetään helpommin pois kuin muut lopetusmerkit.

Vain harvoin virkkeen päättävän merkin edessä

Harvinaisinta kyselyn vastausten perusteella on käyttää emojia (3–4 % päättömerkistä riippuen) tai hymiötä (3 %) virkkeen päättävän merkin edessä:

Tällainen käyttö tuntui joidenkuiden mielestä ”väärältä”. Toisaalta taas emojin ajateltiin sopivan välimerkin edelle sen takia, että se kuuluu edeltävään virkkeeseen ja että sen sisältämä tunnelataus sopii luontevasti virkkeen sisälle:

Virkkeen sisässä tai sanan korvikkeena

Emojeita ja hymiöitä voi nähdä käytettävän myös viestin alussa ja keskellä virkettä. Jotkut mieltävät tällaiset emojit ikään kuin virkkeen ulkopuolisiksi ja sijoittavat ne keskellä virkettä sulkeisiin. Toiset puolestaan ajattelevat niiden kuuluvan virkkeeseen ja sijoittavat ne sanojen väliin sellaisenaan.

Virkkeen sisässä emojit saatetaan sijoittaa myös pilkun lähelle tai sen tilalle. Tällaisesta käytöstä kyselyn vastaajat olivat kahtalaista mieltä:

Pari kyselyyn vastannutta oli havainnut, että emojeita käytetään myös omana viestinään ja sanan korvikkeena:

Emojin käyttö sanan korvikkeena vaatii lukijalta tulkintakykyä, ja aihetta olisikin hyvä tarkastella lisää. Omana viestinään emoji puolestaan voi esimerkiksi pitää keskustelua vireillä tai lopettaa sen kohteliaasti (ks. Aull 2019).

Välilyönti emojin ja hymiön edessä

Kyselyyn osallistuneista selvä enemmistö suosi pisteen, huutomerkin ja kysymysmerkin jälkeen välilyöntiä sekä emojin (80–91 % päättömerkistä riippuen) että hymiön (93–96 %) edessä. Näissä tapauksissa välilyöntiä käytettiin siis hieman useammin hymiön kuin emojin edessä. Välilyönnin tarve saattaa korostua hymiön edessä siksi, että se rakentuu usein välimerkeistä. Toisissaan kiinni olevat välimerkit voivat vaikeuttaa tekstin hahmottamista (esim. Olipa hauska päivä.:D).

Sillä, onko ilmaus toteava, kysyvä vai huudahtava, ei ollut välilyönnin käytön kannalta suurta merkitystä. Välilyönnin puuttuminen emojin edestä hyväksyttiin kyselyvastauksissa kuitenkin aavistuksen paremmin toteavan virkkeen lopussa kuin huudahduksen ja kysymyksen lopussa. Kuten edellä jo todettiin, toteavan virkkeen piste jää usein pois, joten on kiintoisaa pohtia, koetaanko välilyönnittömyys hyväksyttävämmäksi silloin, kun päättömerkkiäkään ei käytetä.

Vastaajat havaitsivat myös, että välilyönnin käyttöön voivat vaikuttaa viestin pituus sekä emojin ulkonäkö:

Viestin sävystä kertomassa

Yksi välimerkkien tehtävistä on osoittaa tekstin sävyä ja täyttää sanattoman viestinnän puuttumisen jättämää aukkoa, mutta nykyään puhekielisessä, rennossa viestittelyssä sävyä ilmaistaan myös emojein ja hymiöin. Jotkut kyselyyn osallistuneet täsmensivät, että he käyttävät vain tunnetilaa tarkentavia emojeita – niiden täytyy siis tuoda tekstiin jotain lisää:

Jos moni kokee emojien tehtäväksi viestin sävyn välittämisen, voidaan pohtia, välittyykö tekstin tarkoitettu sävy enää pelkkien sanojen ja välimerkkien avulla. Osa vastaajista oli havainnut, että jotkut olettavat emojeita käytettävän sävyltään neutraaleissakin viesteissä:

Nykyinen emojien runsas käyttö voinee siis vaikuttaa kielenkäyttäjien tulkintakykyyn, ja emojiton teksti saatetaan käsittää kirjaimellisemmin.

Lyhyt vai pitkä teksti

Emojeita käytetään Iina Miettisen tutkimuksen (2020) mukaan viestien jäsentämiseen. Myös Kotuksen kyselyyn osallistuneiden mielestä usean lauseen mittaisessa tekstissä emojit voivat tauottaa tekstiä tai kertoa tunnelman vaihtumisesta.

Mielenkiintoista on, että emojien käyttö voi vaihdella sen mukaan, onko kyse yhden sanan tai lauseen mittaisesta tekstistä vai pidemmästä tekstikappaleesta. Jos teksti jatkuu emojin jälkeen, on virkkeiden väliin luontevampaa laittaa lopetusmerkki, jopa usean vastaajan karttama piste:

Osa vastaajista piti siis välimerkkien käyttöä emojien ja hymiöiden kanssa luontevimpana silloin, kun tekstissä on useampi virke. Voidaankin ajatella, että vapaamuotoisesti viestittäessä välimerkeillä on merkittävämpi rooli pitkässä kuin lyhyessä tekstissä.

Viestin saaja ja konteksti vaikuttavat

Edellä kävi ilmi, että sama ihminen voi käyttää emojeita ja hymiöitä eri tilanteissa eri tavoin. Käyttötavat vaihtelevat myös esimerkiksi viestin vastaanottajan ja tilanteen mukaan:

Läheiselle kaverille ja perheenjäsenelle on helpompaa lähettää emojeita, koska ei tarvitse pelätä, että he tulkitsisivat ne eri tavoin kuin on tarkoitettu. Lisäksi tiettyjen emojien käyttö tietyssä porukassa voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta:

Etäisten kontaktien kanssa ja virallisissa yhteyksissä kyselyn vastaajat käyttävät emojeita eri tavalla kuin ystävien kanssa viestitellessään – jos ollenkaan. Jälleen vastauksissa korostuu se, että piste koetaan voimakkaaksi, jopa etäiseksi välimerkiksi:

Eri-ikäisillä käyttäjillä eri tavat

Kyselyyn osallistuneet pohtivat ikäeron vaikutusta emojien ja hymiöiden käyttöön. Vastaajat muun muassa miettivät, onko hymiöiden käyttäminen ja nimenomaan hymiöistä puhuminen tavallisempaa varttuneiden keskuudessa:

Eri-ikäisten välillä on eroa myös emojien tulkinnoissa, kuten Olli Tamminen on havainnut pro gradu -työssään (2022). Lassi Perämäen tutkimuksesta (2022) puolestaan käy ilmi, että nuoret ikäryhmät käyttävät emojeita välimerkkien tilalla useammin kuin vanhemmat ikäryhmät. Kotuksen kyselyn vastauksissakin vanhemmille ikäryhmille ominaisena pidettiin pisteen käyttöä emojin edessä sekä yleisesti välimerkkien käyttöä emojien perässä:

Tunteet heräävät

Muiden kielen ilmiöiden tapaan emojien ja hymiöiden käyttö herättää kielenkäyttäjissä monenlaisia tunteita. Osaa kyselyyn vastanneista pisteen korvaaminen emojilla ”yllätti” ja ”hämmensi”, ja aiheuttipa emojien käyttö myös harmia ja inhoa:

Emojien käyttöön yhdistettiin myös huonommuutta. Muutama vastaaja mielsi emojittoman kielen arvokkaammaksi ja sivistyneemmäksi kuin niitä sisältävän kielen:

Jotkut kokivat välilyönnit emojien edessä välttämättömiksi. Voimakas tunnereaktio näkyy suuraakkosten ja huutomerkkien käyttönä:

Emojien ja hymiöiden saavutettavuus

Emojien ja hymiöiden käyttö voi olla yksityiselämän vapaamuotoisissa viesteissä mielipide- ja tapakysymys, mutta laajemmassa käytössä ilmiöllä on myös yhteiskunnallinen puoli, nimittäin saavutettavuus. Digiympäristössä sillä tarkoitetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan sitä, että ”mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti”.

Saavutettavissa teksteissä huomioon otetaan esimerkiksi se, että käyttäjä ei välttämättä ole tottunut sähköisten palvelujen käyttöön tai hänellä voi olla palvelujen käyttöön vaikuttavia vammoja. Saavutettavampia palveluja tarvitsevat monet ihmisryhmät, yhteensä yli miljoona suomalaista.

Onko teksti sitten saavutettava esimerkiksi silloin, kun emoji korvaa virkkeen päättävän välimerkin? Erään kyselyyn vastanneen mukaan saavutettavinta olisi käyttää emojeita virkkeen päättävän välimerkin jälkeen:

Saavutettavuuskirjasto Celian mukaan emojeita ja hymiöitä voi käyttää someteksteissä maltillisesti, mutta niiden paikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Ruudunlukuohjelman käyttäjien voi olla vaikeaa ymmärtää niitä esimerkiksi silloin, jos niitä käytetään keskellä tekstiä tai luettelomerkkeinä, kuten edeltävästä kyselyvastauksestakin käy ilmi.

Tilanne ratkaisee

Emojien ja hymiöiden käyttö ei siis suinkaan ole sattumanvaraista, vaan sitä ohjaavat muun muassa viestin tyyli, pituus ja vastaanottaja. Käyttö on siten tilannekohtaista; lisäksi siihen voi vaikuttaa muun muassa kirjoittajan ikä.

Emojien ja hymiöiden käyttöön vaikuttaa merkittävästi myös tekstilaji. Onkin mielenkiintoista pohtia, missä tekstilajeissa ne koetaan sopivaksi. Ovatko esimerkiksi työpaikan sähköpostiviestit virallisia tilanteita, vai voiko niissä käyttää emojeita? Tavat varmasti vaihtelevat, mutta työpaikankin viestittelytapoihin vaikuttaa se, kuinka läheiset välit viestin lähettäjällä ja saajalla on.

Osa kyselyyn vastanneista nosti lisäksi esiin sen, että emojien merkitykset muuttuvat nopeasti. Jos emojeita käyttää julkisessa viestinnässä, kannattaa ottaa huomioon, että ihmiset tulkitsevat niiden merkityksen joskus eri tavalla. Erityisesti yksityisviestittelyä laajemmassa käytössä on hyvä ajatella myös tekstin saavutettavuutta.

Silloin tällöin Kotuksen kielineuvonnasta kysytään, tarvittaisiinko emojien käyttöön säännöt. Kielenhuollon kohteena on yleiskieli, ja asiateksteissä jaksotusta ja sävyä ilmaisevat välimerkit, minkä vuoksi ei ole olemassa suosituksia emojien käytöstä. On kuitenkin selvää, että emojeilla ja hymiöillä on tärkeä tehtävä kiireisen viestinnän maailmassa. Ne muun muassa tehostavat ja selkeyttävät kirjoitusten sävyä ja tunnetilaa ja siten paikkaavat sanattoman viestinnän puuttumisen jättämää aukkoa.

Lisälukemista

Aull, Bethany 2019: A study of phatic emoji use in WhatsApp communication (Internet Pragmatics 2)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Bilefsky, Dan 2016: Period. Full Stop. Point. Whatever it’s called, it’s going out of style (New York Times 9.6.2016)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kangasvieri, Fanni 2016: Pisteestä heräsi kiivas keskustelu – Okei-sanalla voi olla monta merkitystä (Aamulehti 20.6.2016)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Lamminen, Ville 2020: Hyvä tietää ruudunlukuohjelmista (Saavutettavuuskirjasto Celia 4.8.2020)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Yleistä saavutettavuudesta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Miettinen, Iina 2020: Emoji keskellä Whatsapp-viestiä: välimerkkikö vain? (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Murtoniemi, Kaisa 2016: Erikoinen uusi ilmiö: pisteestä on tullut tyly välimerkki (Aamulehti 19.6.2016)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Nuutinen, Liisa 2009: Hymiö (Kielikello 4/2009)

Perämäki, Lassi 2022: ”Ei ne sentään välimerkkejä ole!”. Eri ikäryhmien käsityksiä emojien välimerkinomaisesta käytöstä (pro gradu -työ, Oulun yliopisto)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Saavutettavuuskirjasto Celia 2023: Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tamminen, Olli 2022: ”😭-emoji on uusi 😂-emoji”. Tutkielma emojien merkityksistä (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tamminen, Olli 2022: ”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti” – katsaus emojien merkityksiin (Kielikello 3/2022)

Tiensuu, Katri 2008: Välimerkkien käyttö IRC-kielessä (pro gradu -työ, Tampereen yliopisto)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)