Siirry sisältöön

Lehdet

Kiistakapulana sukupuolineutraali kieli

Frida Ahonen

Latinalaista Amerikkaa on viime aikoina ravistellut keskustelu sukupuolineutraalista kielestä. Onko espanjan kieliopillinen systeemi murroksessa?

Tunteet ja asenteet

Kilometreinä

Edellisessä Kielikellossa (2/2006) kerrotaan, miten numeroihin, lyhenteisiin ja symboleihin liitetään sijapääte kaksoispisteen välityksellä. Sivulla todetaan, …

Kysyttyä

Kinesioteippaus

Minna Haapanen

Lontoon kesäolympialaisia seurannut ei voinut olla huomaamatta urheilijoiden reiden, olkapään tai vaikkapa vatsan iholle kiinnitettyjä …

Uudissanat

Kiova ja Kyiv

Sari Maamies

Ukraina haluaa, että sen pääkaupungin nimen transkriptiossa käytetään perustana nimen ukrainankielistä asua. Näin nimi pitäisi …

Kysyttyä

Kiovan vai Kievin kanaa?

Liisa Nuutinen

Kysymys: Miksi puhutaan Kievin kanasta eikä Kiovan kanasta? Vastaus: Kievin kana on ruokalaji, joka koostuu …

Kysyttyä

Kippis, skool ja Pohjanmaan kautta!

Sanna Oksanen

Miten maljannostosanamme ovat syntyneet? Kippis-tervehdyksen alkuperä ei ole täysin selvä. Sen on arveltu olevan eräänlainen …

Kysyttyä

Kipu polttaa, tuhoaa ja opettaa
metafora ja kivun kielentäminen

Riina Klemettinen

Kaikki tuntevat joskus kipua. Kivusta on myös voitava kertoa muille ihmisille. Aina oman tuntemuksen selittäminen toiselle ei kuitenkaan ole aivan helppoa. Miten siis oikeastaan puhumme kivusta?

Merkitys

Kirja kielestä, jota ei kirjoiteta – viittomakielen sanakirja

Anja Malm

Kuinka tehdään sanakirja kielestä, jota ei kirjoiteta? Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalaisen viittomakielen perussanakirja on ensimmäinen sanakirja, jossa suomalainen viittomakieli nähdään puhuttujen kielten veroisena luonnollisena kielenä. Sanakirja kuvaa yhtä Suomen vähemmistökielistä, hyvin huonosti tunnettua mutta elinvoimaista kieltä.

Artikkeli

Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta

Jaakko Anhava

Lehtori Helena Lehečková julkaisi Kielikellon numerossa 4/94 kirjoituksen ”Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?”. Myöhemmin hän on laajentanut esityksensä pienehkön kirjan mittoihin. Lehečkován käsittelemät ongelmat ovat tuttuja suomeakin koskevasta keskustelusta, ja hänen kirjansa antaa siihen aina tervetullutta ulkopuolista näkökulmaa.

Artikkeli

Kirjaimet ja merkit järjestykseen standardin avulla

Tero Aalto, Erkki I. Kolehmainen

Aakkosjärjestys ei ole niin yksinkertainen asia kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Ihmiset tulevat yleensä toimeen äidinkielensä …

Merkit, numerot ja lyhenteet