Lehdet
Kiistakapulana sukupuolineutraali kieli
Frida Ahonen
Latinalaista Amerikkaa on viime aikoina ravistellut keskustelu sukupuolineutraalista kielestä. Onko espanjan kieliopillinen systeemi murroksessa?
Tunteet ja asenteet

Kilometreinä
Edellisessä Kielikellossa (2/2006) kerrotaan, miten numeroihin, lyhenteisiin ja symboleihin liitetään sijapääte kaksoispisteen välityksellä. Sivulla todetaan, …
Kysyttyä
Kinesioteippaus
Minna Haapanen
Lontoon kesäolympialaisia seurannut ei voinut olla huomaamatta urheilijoiden reiden, olkapään tai vaikkapa vatsan iholle kiinnitettyjä …
Uudissanat
Kiova ja Kyiv
Sari Maamies
Ukraina haluaa, että sen pääkaupungin nimen transkriptiossa käytetään perustana nimen ukrainankielistä asua. Näin nimi pitäisi …
Kysyttyä
Kiovan vai Kievin kanaa?
Liisa Nuutinen
Kysymys: Miksi puhutaan Kievin kanasta eikä Kiovan kanasta? Vastaus: Kievin kana on ruokalaji, joka koostuu …
Kysyttyä
Kippis, skool ja Pohjanmaan kautta!
Sanna Oksanen
Miten maljannostosanamme ovat syntyneet? Kippis-tervehdyksen alkuperä ei ole täysin selvä. Sen on arveltu olevan eräänlainen …
Kysyttyä
Kipu polttaa, tuhoaa ja opettaa
metafora ja kivun kielentäminen
Riina Klemettinen
Kaikki tuntevat joskus kipua. Kivusta on myös voitava kertoa muille ihmisille. Aina oman tuntemuksen selittäminen toiselle ei kuitenkaan ole aivan helppoa. Miten siis oikeastaan puhumme kivusta?
Merkitys
Kirja kielestä, jota ei kirjoiteta – viittomakielen sanakirja
Anja Malm
Kuinka tehdään sanakirja kielestä, jota ei kirjoiteta? Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalaisen viittomakielen perussanakirja on ensimmäinen sanakirja, jossa suomalainen viittomakieli nähdään puhuttujen kielten veroisena luonnollisena kielenä. Sanakirja kuvaa yhtä Suomen vähemmistökielistä, hyvin huonosti tunnettua mutta elinvoimaista kieltä.
Artikkeli
Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta
Jaakko Anhava
Lehtori Helena Lehečková julkaisi Kielikellon numerossa 4/94 kirjoituksen ”Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?”. Myöhemmin hän on laajentanut esityksensä pienehkön kirjan mittoihin. Lehečkován käsittelemät ongelmat ovat tuttuja suomeakin koskevasta keskustelusta, ja hänen kirjansa antaa siihen aina tervetullutta ulkopuolista näkökulmaa.
Artikkeli
Kirjaimet ja merkit järjestykseen standardin avulla
Tero Aalto, Erkki I. Kolehmainen
Aakkosjärjestys ei ole niin yksinkertainen asia kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Ihmiset tulevat yleensä toimeen äidinkielensä …
Merkit, numerot ja lyhenteet