Siirry sisältöön

Lehdet

Ärrän äännesymboliikkaa: outoja vieraita uutistekstissä

Klaus Laalo

Kielikellossa 3/1995 kirjoitin muotisanapesyeistä raju(sti) ja romahtaa (johdoksia romahdus, romahtaminen jne.), ja jutun lopussa ounastelin, …

Artikkeli

Ässähallitus ja yhteiskuntasopimus

Riitta Eronen

Politiikan kieleen ilmestyy aina vaalien yhteydessä uusia sanoja, joita luovat sekä poliitikot itse että media …

Uudissanat

Ät-merkki @

Merkin @ nimi on ät-merkki. Sitä käytetään mm. sähköpostiosoitteissa. maija.meikalainen@yritys.fi (lue: maija piste meikalainen ät …

Artikkeli

Ät-merkki @

Merkin @ nimi on ät-merkki. Sitä käytetään mm. sähköpostiosoitteissa. Tämä merkki oli aiemmin toisenlaisessa käytössä, …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Äänikirjaa lukemassa

Riitta Eronen

Äänikirjoja julkaisevat nykyisin tavallisetkin kustantajat, mutta Näkövammaisten kirjastolla Celialla on tuotantotyöstä yli viidenkymmenen vuoden kokemus. …

Kieli ja työelämä

Ääniviestiä aloittamassa
tervehditäänkö vai mennäänkö suoraan asiaan?

Frida Ahonen

Ääniviestit ovat viestintäväline, joka uutuudessaan myös muistuttaa meitä jo tuntemistamme viestinnän muodoista. Miten ääniviestin aloituksessa näkyy esimerkiksi puhelinkeskustelun tai sähköpostin vaikutus?

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta

Jenni Viinikka, Eero Voutilainen

Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.

Yleiskieli ja puhekieli

Äänteelliset puhekielisyydet radiossa

Simo O. Hämäläinen

Meillä on vakiintunut ja varsin tarkkaan säännötetty kirjakieli, jokainen suomalainen kirjoittaa kieltään suunnilleen samoin. Puhunta …

Artikkeli

Äänten kuvia teksteissä

Anni Jääskeläinen

Humps, räks ja roiskis ovat imitatiiveja eli ääntä tai liikettä kuvaavia sanoja, joita on yleensä pidetty lähinnä lasten ja sarjakuvien kielen piirteenä. Lähemmin tarkastellen paljastuu, että imitatiivit ovat tärkeä kirjoitetunkin kielen keinovara.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit