Lehdet
Yhteispelillä se sujuu
Riitta Eronen
Vanhan liikennevalistuslaulun sanat ”yhteispelillä se sujuu” palaavat mieleen, kun katsoo tämän lehden kirjoituksia ja kirjoittajia: …
Toimitukselta
YK:n maailman paikannimien tietokanta avattu
Sirkka Paikkala
Mikä on Egyptin koko nimi arabiaksi tai englanniksi? Kuinka Ukrainan pääkaupungin nimi kirjoitetaan ukrainaksi tai …
Paikannimet
YK:n paikannimityöstä verkossa
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilla on julkaistu raportti YK:n paikannimiasiantuntijaryhmän (United Nations Group of Experts on …
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Ykkösluokka ja kakkoslaatu
Sari Maamies
Kysymys: Miten kirjoitetaan numeroita käyttäen sanat ykkönen, kakkonen jne. esimerkiksi sellaisissa ilmauksissa kuin ykkösluokka, kakkoslaatu? …
Kysyttyä
Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia? Vastaus Kunnan yksikielisyys (suomi tai ruotsi) tai …
Kielipolitiikka
Yksikkö vai monikko: Liisan- ja Mariankadun kulmassa
Sari Maamies
Yksikön ja monikon käyttö saattaa tuntua epävarmalta seuraavanlaisissa rakenteissa: Tällaiset rakenteet ovat hyvin tavallisia. Kirjoittajille …
Yksikkö vai monikko
Yksikkö vai monikko?
Silva Kiuru
Joskus käytetään yksikköä monikon asemesta hiukan oudosti. Yllättävää – monessakin mielessä – oli lukea, kuinka …
Artikkeli
Yksiniitinen
Riitta Eronen, Pekka Kuisma
Kysymys: Jokin aika sitten radiossa puhuttiin eräässä haastattelussa ”yksiniittisestä”, kun ilmiselvästi tarkoitettiin yksiniitistä. Onko sekaannuksen …
Kysyttyä
yksönen ja kaksoset
Sari Maamies
Kielessä on olemassa vanhat ja vakiintuneet sanat kaksoset ja kolmoset, mutta sille ns. tavalliselle tapaukselle …
Kysyttyä
Yleispuhekielemme synty
Osmo Ikola
Kirjakieli on yhtenäinen valtakunnallinen kielimuoto. Valtakunnallinen puhekieli ei ole kuitenkaan saavuttanut samanlaista yhdenmukaisuutta kuin kirjakieli. Paikallismurteet ovat pitäneet sitkeästi puoliaan. Koululaitos on yhtenäistänyt puhekieltä, ja sama vaikutus on ollut radiolla ja televisiolla., joissa ohjelmatoiminnan säännöstön mukaan tulee käyttää hyvää yleiskieltä, siis käypää valtakunnallista puhesuomea. Millaiset ovat tämän yleispuhekielen juuret ja kehitysvaiheet? Tätä käsitteli Julkisuuden puhekieli -seminaarin avauspuheenvuorossa suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja professori Osmo Ikola.
Artikkeli