Lehdet
Vielä kirjallisuudenomaisuudesta
Riitta Eronen, Markus Lång
Kun kirjoitin viime Kielikellossa, että sanaa kirjallisuudenomaisuus oli suositeltu käytettäväksi jo vuonna 1991, päätoimittaja Riitta …
Keskustelua
Vielä kirkkoherrasta
Timo Alanen, Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on Kielikellossa 4/2006 (Korjaus kirkkoherraan) korjannut Jaakko Anhavan aiemmin (3/2006: Kiinanšakki ja salamurha …
Kysyttyä
Vielä nykysuomesta ja sen huollosta. Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Artikkeli
Vielä venäläisistä nimistä
Pirjo Mikkonen
Kielikellossa 3/2006 esiteltiin kaksi venäläisten nimien opasta. Lukijapalautteen perusteella korjataan ja täsmennetään vielä joitakin kirjoituksiin …
Kysyttyä
Vielä z:n ääntämisestä
Eeva Maria Närhi
Kielikellon edellisessä numerossa (1/1982) oli kirjoitus vieraiden nimien ääntämisestä. Siinä mainittiin kreikkalaisten nimien z:n ääntyvän …
Artikkeli
Vieraat henkilönnimet
Eeva Maria Närhi
Vieraita henkilönnimiä käytetään yleensä sellaisinaan alkukielen mukaisessa asussa, esim. Jeanne d’Arc, Miguel Gruz Cuenca, Anwar …
Suomen kielen lautakunta
Vieraat sanat mukautuvat viroon – smuuti ja fail
Tiina Leemets
Lainasanat on usein tarpeen mukauttaa omaan kieleen, ellei sanalle löydy omakielistä vastinetta. Virossa on vanha perinne pyrkiä mukauttamaan vieraat sanat oman kielen ääntöasun mukaisiksi: englannin file, smoothie ja lobby ovat viroksi fail, smuuti ja lobi.
Lainasanat
Vieraiden nimien taivuttaminen
Raija Miikkulainen
Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.
Taivutus ja johtaminen
Vieraiden nimien ääntäminen
Eeva Maria Närhi
Tavoitteet ja käytäntö Suomen kielen lautakunta on v. 1981 parissa kokouksessaan käsitellyt vieraiden nimien ääntämisongelmia. …
Artikkeli
Vieraita kieliä sanojen takana
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Kansainvälisiin ilmiöihin liittyvät sanat omaksutaan nykyään suomeenkin lähes reaaliajassa, mikä näkyy Kielitoimiston sanakirjasta. Yleisin lainanantajakieli on edelleen englanti, mutta lainoja saadaan muualtakin.
Lainasanat