Lehdet
Talvella on pääsääntöisesti kylmä
Sari Maamies
Sana pääsääntöisesti on tuttu suunnittelijoiden, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoina esiintyvien puheista. Alun perin sana on …
Kysyttyä
Talvilomaillaan ja vesijuostaan
yhdysverbejä moneen lähtöön
Sari Vaula
Yhdysverbejä on pidetty epäsuomalaisena sanatyyppinä, mutta niillä on sijansa kielessämme. Osa niistä on täysin vakiintuneita, osa taas satunnaisia, eikä aina aivan neutraalejakaan.
Yhteen vai erilleen
Talviolympialaisten paikat
Minna Pyhälahti
Vuoden 2014 talviolympialaiset järjestetään 7.–23. helmikuuta Venäjällä kahdessa eri paikassa: Mustanmeren rannikolla sijaitsevassa Sotšissa ja …
Vieraskieliset nimet
Tammisaari vai Raasepori vai Tammisaaren Raasepori?
Suomen kielen lautakunnan kannanotto entisten kunnannimien käyttöön.
Suomen kielen lautakunta
Tamper evidence
Sari Maamies
Tamper evidence (merkitys suunnilleen ’peukaloinninosoitin’) tarkoittaa avaamattomassa pakkauksessa olevaa merkkiä (tarraa, käärettä, liuskaa tms.), joka …
Kysyttyä
tariffi
Savon Voima oli pyytänyt lautakunnan apua uuden sanan löytämiseksi tariffin vastineeksi. Lautakunta ei pitänyt tariffi-sanan …
Suomen kielen lautakunta
tarjooma
Raija Moilanen
Monet yritykset, erityisesti huipputekniikan osaajat, käyttävät myymiensä palvelujen ja tuotteiden kokonaisuudesta sanaa tarjooma. Esimerkkejä: yrityksen …
Kysyttyä
Tarkastellessa vai tarkasteltaessa?
Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa
Lauri Hauru
Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa- ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa- ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?
Verbit
Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja
Riitta Korhonen
Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.
Rakenteet
Tarkennusta pilkun paikkaan
Pirjo Itkonen, Pekka Rautamaa
Monet opettajat ovat kirjoittaneet tai soittaneet Kielikellon viime numerossa olleen pilkun paikkaa käsitelleen kirjoituksen johdosta. Tavalle merkitä pilkku rivin alkuun on löytynyt luontevan tuntuinen selitys. Julkaisemme seuraavassa kaksi samansuuntaista kirjettä: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suomen kielen lehtorin Pekka Rautamaan ja Rajamäen lukion äidinkielen lehtorin Pirjo Itkosen kirjeen.
Keskustelua