Lehdet
Selkeytyykö viranomaisten kieli?
Esko Koivusalo
Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” on nyt ollut kirjamarkkinoilla kolme vuotta. Teos ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Sitä tutkitaan hallinnon kielenkäytön kursseilla, ja valistunut lehtiväki lainailee sen ajatuksia artikkeleihinsa, joissa moititaan byrokratian kielen koukeroisuutta.
Artikkeli
Selkeä kieli – perusoikeus
Inkaliisa Vihonen
Suomella on hyvät edellytykset pitää EU-puheenjohtajakaudella esillä tekstien selkeyttä, totesi opetusministeri Antti Kalliomäen puheessaan Kotimaisten …
Selkeä kieli ja selkokieli
Selkeällä kielellä kohti asiakasystävällisempää viestintää
Sonja Tanttari, Taina Taskinen
Aluehallintovirastoissa vietettiin vuonna 2020 selkeän kielen teemavuotta. Mittava työ palkittiin Vuoden selväsanainen -kilpailussa.
Kieli ja työelämä
Selkeän kielen edistäjät koolla
Laura Murto-Lindén
Maailmanlaajuinen mutta tiivishenkinen selkeän kielen järjestö PLAIN kokoontui Sydneyssä Australiassa 15.–17.10.2009. PLAIN eli Plain Language …
Selkeä kieli ja selkokieli
Selkeästi selkokielellä
Sari Vaula
Selkokielen käsikirja on Hannu Virtasen – Selkokeskuksen johtajan ja alan pioneerin – tiivis katsaus 30 …
Julkaisuja
Selkeää suomea meillä ja muualla
Inkaliisa Vihonen
Suomalaiset ovat usein huolestuneita kuvastaan ulkomailla ja siitä, mitähän meistä mahdetaan muualla ajatella. Puhuminen ja …
Julkaisuja
”Puhutaanko yleensä liian monimutkasesti?” Selkokielen puhumiseen voi antaa ohjeita ja vinkkejä, mutta ei sääntöjä
Leealaura Leskelä
Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, mutta enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle eli selkopuheelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille puhuminen ja kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhuttua kieltä edes ohjeistaa?
Selkeä kieli ja selkokieli
Selkokieli
Pertti Rajala
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Selkeä kieli ja selkokieli
Selkokieli ja vuorovaikutus:
ensimmäinen puhutun kielen opas
Liisa Raevaara
Selkokieli ja vuorovaikutus on opaskirja tilanteisiin, joissa osallistujilla on erilaiset kieli- ja vuorovaikutustaidot ja joissa …
Julkaisuja
Selkokieltä kaikille
Liisa Raevaara
Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.
Julkaisuja
