Siirry sisältöön

Lehdet

Selkeytyikö virkakieli?

Esko Koivusalo

Valtioneuvosto asetti 18. lokakuuta 1979 komitean, joka tehtäväksi annettiin ”laatia ehdotukset siitä, miten säädösten sekä kansalaisille annettavien viranomaisten päätösten ja muiden tekstien ymmärrettävyyttä voidaan parantaa”. Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula. Komiteaan kuului kielitoimiston silloinen toimistopäällikkö Esko Koivusalo, joka jo enen komitean asettamista oli pohjustanut sen työtä pitämälllä koulutustilaisuuksia monissa hallinnon ja oikeudenkäytön laitoksissa. Sitten kun valtioneuvosto oli 23.6.1982 antanut päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi, Koivusalo johti kielitoimiston työtä valtion viranomaisten kielenkäytön kehittämisessä. Seuraavassa – nyt jo Kordelinin säätiön asiamieheksi siirtynyt – Esko Koivusalo esittää kokemuksiaan tästä työstä. Tämä Kielikellon numero on kokonaisuudessaan omistettu virkakielen huollolle.

Artikkeli

Selkeytyykö viranomaisten kieli?

Esko Koivusalo

Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” on nyt ollut kirjamarkkinoilla kolme vuotta. Teos ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Sitä tutkitaan hallinnon kielenkäytön kursseilla, ja valistunut lehtiväki lainailee sen ajatuksia artikkeleihinsa, joissa moititaan byrokratian kielen koukeroisuutta.

Artikkeli

Selkeä kieli – perusoikeus

Inkaliisa Vihonen

Suomella on hyvät edellytykset pitää EU-puheenjohtajakaudella esillä tekstien selkeyttä, totesi opetusministeri Antti Kalliomäen puheessaan Kotimaisten …

Selkeä kieli ja selkokieli

Selkeällä kielellä kohti asiakasystävällisempää viestintää

Sonja Tanttari, Taina Taskinen

Aluehallintovirastoissa vietettiin vuonna 2020 selkeän kielen teemavuotta. Mittava työ palkittiin Vuoden selväsanainen -kilpailussa.

Kieli ja työelämä

Selkeän kielen edistäjät koolla

Laura Murto-Lindén

Maailmanlaajuinen mutta tiivishenkinen selkeän kielen järjestö PLAIN kokoontui Sydneyssä Australiassa 15.–17.10.2009. PLAIN eli Plain Language …

Selkeä kieli ja selkokieli

Selkeästi selkokielellä

Sari Vaula

Selkokielen käsikirja on Hannu Virtasen – Selkokeskuksen johtajan ja alan pioneerin – tiivis katsaus 30 …

Julkaisuja

Selkeää suomea meillä ja muualla

Inkaliisa Vihonen

Suomalaiset ovat usein huolestuneita kuvastaan ulkomailla ja siitä, mitähän meistä mahdetaan muualla ajatella. Puhuminen ja …

Julkaisuja

”Puhutaanko yleensä liian monimutkasesti?”
Selkokielen puhumiseen voi antaa ohjeita ja vinkkejä, mutta ei sääntöjä

Leealaura Leskelä

Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, mutta enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle eli selkopuheelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille puhuminen ja kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhuttua kieltä edes ohjeistaa?

Selkeä kieli ja selkokieli

Selkokieli

Pertti Rajala

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.

Artikkeli

Selkokieli ja vuorovaikutus:
ensimmäinen puhutun kielen opas

Liisa Raevaara

Selkokieli ja vuorovaikutus on opaskirja tilanteisiin, joissa osallistujilla on erilaiset kieli- ja vuorovaikutustaidot ja joissa …

Julkaisuja