Lehdet
Missä on keskipieli? Ainakin sanastossa!
Kalevi Koukkunen
Tekniikan, lääketieteen ja muiden erikoisalojen sanaston tietoisella kehittelyllä on Suomessa jo pitkät perinteet. Eri alojen sanastot ovat vaikuttaneet suomen kieleen enemmän kuin tiedetäänkään.
Sanakirjat ja sanastot
Missä, mistä ja minne?
Tiina Manni-Lindqvist
Kysymys Paikannimistä ei aina pelkän muodon perusteella voi tietää, taipuvatko ne ulko- vai sisäpaikallissijoissa, siis …
Kielivoimistelua
Mistä Agricola tiesi?
Pirjo Hiidenmaa
Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?
Elina Wihuri
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.
Rakennetun ympäristön nimet
Mistä karanteeni-sana on tullut?
Kirsti Aapala
Kysymys Mistä ja milloin karanteeni-sana on tullut suomen kieleen? Vastaus Karanteenia eli eristämistä tarkoittava sana …
Sanojen taustaa
Mistä linnunmaito?
Taru Kolehmainen
Lempeän lämpimänä kesäiltana saatetaan ihastella, miten ”ilma on kuin linnunmaitoa”. Sama linnunmaito-vertaus tulee monelle mieleen …
Sanojen taustaa
Mistä on kartan nimet tehty?
Tiina Manni-Lindqvist
Kartat ovat mielenkiintoista luettavaa: joka niemellä ja notkolla on oma nimensä, joka voi kertoa paljonkin seudusta, sen luonnosta, asukkaista ja historiasta. Nimet herättävät kysymyksiä ja kiihottavat mielikuvitusta. Joskus ehkä myös ihmetellään, miten kartantekijä on saanut kaikki nimet karttaan. Nimiä ei suinkaan keksitä tai muokata työpöydän ääressä, vaan kaikki kartoissa esiintyvät nimet perustuvat niiden käyttäjien eli paikkakuntalaisten antamiin tietoihin. Tämän artikkelin kirjoittaja Tiina Manni-Lindqvist työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä, jossa huolehditaan mm. siitä, että nimet tulevat karttoihin oikein.
Artikkeli
Mistä puhumme, kun puhumme kirjakielestä?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 2/2000 (ks. Lue myös) käsittelin englannin sanojen, sanontojen ja lauserakenteiden sekaannuttavia vaikutuksia suomen kieleen. Amerikkalaisen vierailijan luento ja sitä seurannut keskustelu herättivät ajatuksen, sekaannuttaako englannin kieli myös paljon käytyä keskustelua kirja- ja puhekielen suhteesta.
Yleiskieli ja puhekieli
Mistä puhutaan, kun puhutaan laadusta?
Salla Niemi
Laadusta puhutaan monenlaisissa yhteyksissä. On laatutyötä, laadunarviointia, laatujohtamista, laatustrategioita ja laatupalkintoja. Laatua arvioidaan, valvotaan, tarkkaillaan ja parannetaan. Mistä nämä laatu-sanat ovat tulleet kieleen, ja mistä ne kertovat?
Virka- ja lakikieli
Mistä tulee kaarnikka?
Kirsti Aapala
Kotimaisten käyttömarjojen joukkoon on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hivuttautunut kaarnikka. Moni tietää jo, ettei kyseessä …
Kysyttyä