Lehdet
Miksi haastateltava sanoo no?
Heidi Vepsäläinen
Kun kuuntelee televisio- ja radiohaastatteluja, huomio voi kiinnittyä siihen, että haastateltava aloittaa vastauksensa usein no-partikkelilla. Miksi se on niin tavallista?
Merkitys
Miksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la?
Petra Saarnisto
Kysymys Mitä tarkoittavat johtimet -nen ja -la sukunimissä? Vastaus Johtimella -nen on suomen kielessä useita …
Henkilönnimet
Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Kielen vaihtelu
Miksi kirja- ja puhekielen eroista kannetaan huolta?
Jaakko Anhava
Heikki Hurtta kirjoitti Kielikellossa 4/94 (”Onko suomen kielen normitusperusteet arvioitava uudelleen?”), että päinvastoin kuin on …
Keskustelua
Miksi mennään mönkään?
Matti Räsänen
Kiteytyneille sanontatavoille, fraaseille, on tyypillistä, että niiden merkitystä ei voi selittää ilmauksen osien perusteella. Fraasien synnyn selitys voi löytyä kielen historiasta, mutta usein alkuperä jää arvoitukseksi. Matti Räsänen selvittelee seuraavassa fraasin ”mennä mönkään” alkuperää.
Sanonnat ja fraasit
Miksi Nizza?
Pirjo Mikkonen
Nimineuvonnan kysyttyihin kuuluu myös Nizza. Suositukset tuntevia kielenkäyttäjiä on ihmetyttänyt, miksi suomessa ei käytetä ranskalaista …
Kysyttyä
Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi
Klaus Laalo
Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.
Taivutus ja johtaminen
Mikä ihmeen kevätjuhlaliike?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä tarkoittaa sana kevätjuhlaliike? Sitä käytetään paljon netissä, ja jopa media käyttää sitä jutuissaan. …
Merkitys
Mikä ihmeen Tl. Lappi?
Tiina Manni-Lindqvist
Kysymys: Vastaan tuli nimi Tl. Lappi. Esiintyykö sana lääni siis vielä kuntien nimissä? Vastaus: Kuntien …
Kysyttyä
Mikä ihmeen UNGEGN?
50 vuotta kansainvälistä paikannimityötä
Ulla Onkamo
YK:n asiantuntijaryhmä työskentelee toimivan paikannimistön puolesta.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto