Lehdet
Meni naimisiin erotakseen
yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita
Riitta Korhonen
Lauseet ”Menimme teatteriin rentoutuaksemme” ja ”Menimme naimisiin erotaksemme myöhemmin” ovat rakenteeltaan samanlaiset mutta vain ensimmäinen on merkitykseltään yksitulkintainen. – Mikä on siis vikana toisessa?
Verbit
Menikö tunteisiin?
Fanni Anttila
No hei, sehän oli vaan vitsi. Vai menikö sulla tunteisiin?
Sanonnat ja fraasit
Menneiltä vuosilta
Anneli Räikkälä
Kielitoimiston perustamisesta on tämän vuoden alussa kulunut viisikymmentä vuotta. Historiansa aikana toimisto on kokenut monta vaihetta. Nykyään se kuuluu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, sen kielenhuolto-osastoon. Seuraavassa osaston esimies Anneli Räikkälä kertoo kielitoimiston vaiheista ja toiminnasta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mennessä
Jussi Kallio
Määräajan päättymistä ilmaiseva rakenne johonkin mennessä aiheuttaa jatkuvasti epäselvyyksiä, jopa riitoja. Mikä olisi luontevin tapa tulkita ja käyttää sitä, jotta riidoilta vältyttäisiin.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Mennään AVI:oon!
Sari Maamies
Valtion ja kuntien hallinnossa tehdään nuijankopautuksilla muun päätöksenteon sivutuotteena myös kielenkäyttöön vaikuttavia ratkaisuja. Valitettavan usein …
Toimitukselta
Mennään Kämpiin!
Riitta Eronen, Sari Maamies
Hotellin nimi Kämp ääntyy nykyhelsinkiläisten suussa ä:llisenä; suomenruotsalaiset ääntävät sen [kemp]. Taipuneissa muodoissa kuuluu äännettäessä …
Kysyttyä
Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla
Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo
Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.
Tunteet ja asenteet
Mennään Töölöön
Elina Wihuri
Kysymys: Miksi Töölö-nimeä näkee taivutettavan kahdella tavalla, Töölöön ja Töölööseen? Kumpi on oikein? Vastaus: Helsingin …
Kysyttyä
Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?
Erkki Lyytikäinen
Kielikellon 1/2015 kysymyspalstalla käsitellään erisnimikantaisia prolatiivimuotoja (Kuopioitse ’Kuopion kautta’, twitteritse tai Twitteritse ’Twitterin välityksellä’). Lehti …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Mentiin lauttalla Riittan kanssa
Heikki Hurtta
Kysymys: Joskus voi kuulla sentapaista etunimien taivutusta kuin ”Riittan” tai ”Sirkkan”. Mistä tällainen taivutus johtuu? …
Kysyttyä