Lehdet
Maakuntasateita hyvinvointialueille
Kirsti Aapala
Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä ovat lisääntyvät ja aiempaa rajummat sateet. Moisia säitä ei ole ennenkään kaipailtu, mutta sateen hyöty on kyllä myös tunnustettu. Murteissa erilaisten sateiden nimityksistä ei ole pulaa. Minne ovatkaan osuneet vaikkapa maakuntasateet?
Murteet ja slangi

Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään
Aila Mielikäinen
Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.
Taivutus ja johtaminen
Maamme julkinen nimistönhuoltotyö
Tämä Kielikellon numero on pääosin tehty Suomen nimiarkistossa. Nimiarkisto on alansa valtakunnallinen keskusarkisto ja tutkimuslaitos, …
Artikkeli
Maanjäristyksen voimakkuuden ilmaiseminen
Salli Kankaanpää
Kysymys: Miten maanjäristysten voimakkuutta pitäisi ilmaista? Vastaus: Maanjäristyksiä mittaavalla tieteenalalla, seismologiassa, maanjäristyksen voimakkuudelle ei ole …
Kysyttyä
Maaseudun anti suomen kielelle
Alpo Räisänen
Parhaassa tapauksessa Euroopan yhdentyminen voi merkitä kansallisten kielten ja kulttuurien arvostuksen nousua. Silloin yhdentyminen on …
Artikkeli
Macbeth ja Ruunulinna. Paljaasta suomennoksesta mukaelmaan – ja takaisin
Outi Paloposki
Käännökset ovat vaikuttaneet suomen kirjakielen kehitykseen ratkaisevasti. Käännöksiä on eri aikoina tehty kovin erilaisin perustein, ja niitä on nimitettykin eri tavoin: milloin on puhuttu suomennoksista, milloin käännöksistä tai mukaelmista. Eri aikakausien erilaiset käsitykset näkyvät suomennostenkin historiassa.
Kääntäminen ja tulkkaus
Magneettinen signaali
Leija Arvassalo
Neuvonnasta on kyselty ja sanomalehtien yleisönosastoissa keskusteltu g- ja äng-äänteiden merkitsemisestä ja ääntämisestä vierassanoissa: äännetäänkö …
Kysyttyä
Mahdollistatteko vesijumppaamiseni?
Sari Maamies, Hannes Mäntyranta
Ensinnäkin kiitokset Irmeli Pääkkösen kielenkorjausta ja kielenhuoltoa käsitelleestä kirjoituksesta (Kielikello 1/1997). Se oli muuten hyvä, …
Keskustelua
Mahotonta ahistusta
Paavo Pulkkinen
Jörn Donner päivitteli taannoin Helsingin Sanomissa (28.12.1993), että monet suomalaiset ovat ruvenneet hylkimään puhuessaan d:tä, …
Artikkeli
Maiden ja saarten nimien taivuttaminen
Sari Maamies, Raija Moilanen
Yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset heijastuvat myös nimiin, ja siksi niiden kirjoittamista koskevia suosituksia on syytä tarkastella uudestaan aika ajoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli maiden, saarten ja saarivaltioiden nimien kirjoittamista viimeksi syksyllä 2000.
Paikannimet