Lehdet
Kurkistus Molièren teatterin kulisseihin
Tuija Vertainen
Näytelmäkirjailija Molièren syntymästä on kulunut 400 vuotta. Molièren näytelmissä esitetään tarkkanäköisiä havaintoja kielestä. Lisäksi monet teatterisanat, kuten kulissi, ovat lähtöisin ranskasta.
Sanojen taustaa
Kuro kaks silmä oikke ja kaks nurja
Kutomisesta ja vähän neulomisestakin
Minna Salonen
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Murteet ja slangi
Kurssiopettajasta konsultiksi
Riitta Hyvärinen
Kielitoimiston koulutusjaos järjestää monimuotoista kielenkäytön koulutusta niin virastojen kuin yksityisten yritystenkin työntekijöille. Millaista on kouluttajien työ, ja miten se on muuttunut vuosien myötä? Siitä kertoo yksi kouluttajista, Riitta Hyvärinen.
Kieli ja työelämä
Kustannustoimittaja – kirjailijan paras kaveri?
Riitta Hyvärinen
Viime aikojen julkisessa keskustelussa on puhuttu siitä, että kirjailija ei tee kirjoja yksin. Kustannustoimittajalla on …
Kieli ja työelämä
Kutsupuhuja, juhlapuhuja, plenaaripuhuja ja plenaristi
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mikä on sopiva suomenkielinen ilmaus tieteellisen konferenssin pääpuhujille? Englanniksi käytössä on sana keynote speaker, …
Sananvalinta
Kuudella kurssilla onneen?
Anita Julin
Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …
Kielen opetus ja oppiminen
kuulostaa ja mitali
Monet kirjoittajat panisivat kaksi l-kirjainta sanoihin kuulostaa ja mitali. He kirjoittaisivat siis kuullostaa ja mitalli. …
Artikkeli
kuulovammainen
Kuulonhuoltoliiton esityksen mukaisesti suositetaan sanaa kuulovammainen yläkäsitteeksi, jonka alakäsitteitä ovat huonokuuloinen ja kuuro.
Artikkeli
Kuulutko ”meihin”?
Tuure Hurme
Ihminen puhuu meistä joka päivä. Me-puhe luo yhteenkuuluvaisuutta, mutta siihen voi kietoutua myös monitulkintaisuutta ja vallankäyttöä.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Kuumottava muutos
Eija-Riitta Grönros
Pitäisikö kirjoittaa ”poskia kuumottaa” vai ”poskia kuumoittaa”? Kumpikin on mahdollista, kerrotaan Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa päivitysversiossa (2017). Kysymys liittyy ns. -otta/-oitta-verbien oikeinkirjoitussuositukseen, josta on keskustelu 1800-luvulta lähtien.
Kirjoitusasu ja ääntäminen