Siirry sisältöön

4/2022

Alennuksen merkitseminen

Maria Rantanen

Kysymys Miten hinnan alentaminen merkitään vaikkapa ilmoitukseen: alennus 40 % vai alennus ​​​​​​​−40 %? Tarvitaanko …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Näyteikkuna, jossa kenkälaatikoita pinoissa ja kaksi RAJU ALE -40%, -50%, -60% -julistetta.

Asia on pöydällä
byrokratian historiaa

Tuija Vertainen

Sana byrokratia on matkannut suomeen ruotsin kautta ranskasta. Sana syntyi 1700-luvun puolivälissä asemaansa väärin käyttäneiden virkamiesten kritiikiksi.

Sanojen taustaa

Kielenhuolto demokratiaa tukemassa

Sari Maamies

Kieli ja demokratia kulkevat käsi kädessä. Kielen keinoin laaditaan lait ja asetukset, muotoillaan säädökset sekä …

Toimitukselta

Miten Euroopan maissa parannetaan viranomaisten kielenkäyttöä?

Salli Kankaanpää

Useimmissa Euroopan maissa on tavoitteena, että viranomaiset viestivät tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tuore kysely kertoo, että maat toimivat muun muassa termityön, selkeän kielen ja selkokielen sekä sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.

Virka- ja lakikieli

Etualalla siirrettävä wc, jonka ovessa sukupuolineutraalin vessan symboli. Taustalla ihmisiä, valaistu kuusi ja Tuomiokirkon kulma.

Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa

Inkaliisa Vihonen

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.

Virka- ja lakikieli

Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa

Erkka Vuorinen, Kaija Rinta

Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja -tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.

Virka- ja lakikieli

Nuin se menee!

Heikki Hurtta

Kysymys Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin? Vastaus Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja …

Murteet ja slangi

Pojat Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä

Leena Joki

Sanakirjojen hakusanojen käyttöä havainnollistavat esimerkit heijastavat omaa aikaansa. Vanhojen esimerkkien kriittinen tarkastelu voi paljastaa vanhentuneita asenteita ja ajattelumalleja, joten sanakirjaa päivitettäessä myös esimerkkejä uudistetaan.​​​​​​​

Sanakirjat ja sanastot

Päivä meni virkaillessa

Anna Ryödi

Yleiskielestä tuttua virka-sanaa käytetään murteissa tehtävän ja toimen mutta myös ajanvietteen merkityksessä – välillä jopa lorvimiseen tai viivyttelyyn asti.​​​​​​​

Murteet ja slangi

Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa

Elina Heikkilä

Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.

Vanha kirjakieli