4/2005
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Taru Kolehmainen
Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?
Kielimuodot
Kunnannimet murroksessa
Sirkka Paikkala
Suomen kuntien määrää aiotaan radikaalisti vähentää. Kuntaliitoksilla on huomattavia vaikutuksia myös nimistöön, mikä pitäisi ottaa huomioon jo muutoksen suunnitteluvaiheessa.
Nimet
Kuuta taivaalta
Leija Arvassalo
Miten suomen kielessä äännetään q? Vastaus riippuu siitä, luetaanko q yksittäisenä kirjaimena vai esiintyykö se …
Kysyttyä
Käännösmuistista käännösälyyn
Mickel Grönroos
Tietokone mullistaa käännösalan. Näin on uskottu jo 60 vuotta. Mutta konekäännösohjelma kääntää vieläkin hyvin vain tiettyjen erikoisalojen tekstejä ja perinteisten käännösmuistienkin hyödyt jäävät vähäisiksi, ellei käännettävä teksti vastaa lähes täsmälleen jo ennestään käännettyä tekstiä. Eikö tietokone olekaan kääntäjän paras ystävä?
Artikkeli
Käännössuomi ja supisuomi
Inkaliisa Vihonen
Pienen kielen ja kulttuurin ominaispiirteitä on, että vaikutteet saapuvat usein kääntämisen kautta. Luemme ja kuulemme …
Kieli yhteiskunnassa
Mä mistä löytäisin sen ohjeen? Kirjoittajan oma-apuopas
Salli Kankaanpää
Kielitoimiston neuvonnasta kysellään paljon sellaista, mihin vastaus löytyisi helposti kirjoista. Tässä artikkelissa annetaan neuvoja kirjoittajan oman käsikirjaston kokoamiseen.
Artikkeli
Näkökulmia yleiskieleen
Pirjo Hiidenmaa
Yleiskieli – normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan …
Kielimuodot
Sanasta numeroksi
Tuija Määttä
Miten pitäisi ymmärtää ilmaukset ”2V synttärit” ja ”2-om.”? Tällaiset lyhenneilmaukset näyttävät elävän omaa elämäänsä ainakin sanomalehtien ilmoituksissa.
Artikkeli
Suomalaisen virren alkuvärssyjä
Anna Viinamäki
Tänä vuonna on vietetty Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400-vuotisjuhlaa. Teos edisti aikanaan suomen kirjakielen kehitystä, ja kirjoittajaa itseään on sanottu ensimmäiseksi merkittäväksi suomen kielellä kirjoittaneeksi runoilijaksi.
Artikkeli
Taloutta vai ekonomiaa? Talouden kielestä kustantajan näkökulmasta
Inkaliisa Vihonen
Erikoisalojen sanasto ei kuulu vain asiantuntijoille, vaan esimerkiksi talouselämän kieli koskettaa kaikkia. Alan sanastoa selittävä Taloussanasto on monelle Kielikellonkin lukijalle tuttu, ja nyt on tilaisuus tutustua myös tekijään, Laila Riekkiseen.
Kieli käytössä