4/2005
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Taru Kolehmainen
Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?
Vanha kirjakieli
Kunnannimet murroksessa
Sirkka Paikkala
Suomen kuntien määrää aiotaan radikaalisti vähentää. Kuntaliitoksilla on huomattavia vaikutuksia myös nimistöön, mikä pitäisi ottaa huomioon jo muutoksen suunnitteluvaiheessa.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Kuuta taivaalta
Leija Arvassalo
Miten suomen kielessä äännetään q? Vastaus riippuu siitä, luetaanko q yksittäisenä kirjaimena vai esiintyykö se …
Kysyttyä
Käännösmuistista käännösälyyn
Mickel Grönroos
Tietokone mullistaa käännösalan. Näin on uskottu jo 60 vuotta. Mutta konekäännösohjelma kääntää vieläkin hyvin vain tiettyjen erikoisalojen tekstejä ja perinteisten käännösmuistienkin hyödyt jäävät vähäisiksi, ellei käännettävä teksti vastaa lähes täsmälleen jo ennestään käännettyä tekstiä. Eikö tietokone olekaan kääntäjän paras ystävä?
Kääntäminen ja tulkkaus
Käännössuomi ja supisuomi
Inkaliisa Vihonen
Pienen kielen ja kulttuurin ominaispiirteitä on, että vaikutteet saapuvat usein kääntämisen kautta. Luemme ja kuulemme …
Julkaisuja
Näkökulmia yleiskieleen
Pirjo Hiidenmaa
Yleiskieli – normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan …
Yleiskieli ja puhekieli
Sanasta numeroksi
Tuija Määttä
Miten pitäisi ymmärtää ilmaukset ”2V synttärit” ja ”2-om.”? Tällaiset lyhenneilmaukset näyttävät elävän omaa elämäänsä ainakin sanomalehtien ilmoituksissa.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Suomalaisen virren alkuvärssyjä
Anna Viinamäki
Tänä vuonna on vietetty Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400-vuotisjuhlaa. Teos edisti aikanaan suomen kirjakielen kehitystä, ja kirjoittajaa itseään on sanottu ensimmäiseksi merkittäväksi suomen kielellä kirjoittaneeksi runoilijaksi.
Vanha kirjakieli
Taloutta vai ekonomiaa? Talouden kielestä kustantajan näkökulmasta
Inkaliisa Vihonen
Erikoisalojen sanasto ei kuulu vain asiantuntijoille, vaan esimerkiksi talouselämän kieli koskettaa kaikkia. Alan sanastoa selittävä Taloussanasto on monelle Kielikellonkin lukijalle tuttu, ja nyt on tilaisuus tutustua myös tekijään, Laila Riekkiseen.
Kieli ja työelämä
Tutkielmantekijöiden ilmoitukset
Marika Viitanen
Lehdissä näkee ilmoituksia, joissa eri alojen opiskelijat etsivät aineistoa tutkielmiinsa. Lukijoita pyydetään kertomaan kokemuksiaan tutkittavasta aiheesta, joka saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen ja arkaluontoinen. Mitä kielellisiä keinoja luottamuksen rakentamiseen ilmoituksissa käytetään?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli