Siirry sisältöön

3/2011

Huoneita

Tarja Korhonen

Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.

Murteet ja slangi

Juoksetaan, lämpimää, tekenyt
lapsenkielen taivutusmuotoja

Klaus Laalo

Lapsen kielenkehityksen kiinnostavimpia vaiheita on se, kun lapsi alkaa aktiivisesti kokeilla kielen mahdollisuuksia, kuten erilaisten taivutusmuotojen tuottamista. Tässä varhaiskieliopin vaiheessa syntyy monenlaisia erikoismuotoja, jotka valaisevat myös laajemmin suomen kielen ydintä.

Taivutus ja johtaminen

Kapulakieltä ja lampaanlatinaa

Taru Kolehmainen

Kapulakieli tarkoittaa etenkin vaikeaselkoista virkakieltä, mutta sillä on ollut muitakin merkityksiä. Milloin kapulakieli-sana on  tullut kieleen? Entä miksi sanassa on juuri kapula?

Sanojen taustaa

Kieliasiat Suomen hallituksen työpöydällä

Pirkko Nuolijärvi

Keväällä 2011 työnsä aloittaneen hallituksen ohjelmassa on ilahduttavan paljon kieliä ja kielenkäyttöä koskevia suunnitelmia ja …

Kielipolitiikka

Kielitietoisuudesta koulun menestystekijä

Katriina Rapatti

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on tuonut kielen uudella tavalla keskeiseksi asiaksi kaikessa opetuksessa: Miten opettaa omaa …

Kielen opetus ja oppiminen

Kielivoimistelua

Raija Moilanen

Mitä nykyiseen yleiskieleen ja oikeinkirjoitukseen kuulumattomia muotoja on seuraavassa tekstissä? Löydätkö kuusi eroa?

Kielivoimistelua

Kirjaimet ja merkit järjestykseen standardin avulla

Tero Aalto, Erkki I. Kolehmainen

Aakkosjärjestys ei ole niin yksinkertainen asia kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Ihmiset tulevat yleensä toimeen äidinkielensä …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Kuinka käy suomen kielen?

Laura Paananen

Suomen kielen tulevaisuus on yksi yleisönosastopalstojen kestoaiheista. Jotkut kysyvät huolissaan, miksi kirjakieli rappeutuu. Toiset ihmettelevät, …

Julkaisuja

Lakitekstissä ja taikka tai

Aino Piehl

Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.

Virka- ja lakikieli

Maanjäristyksen voimakkuuden ilmaiseminen

Salli Kankaanpää

Kysymys: Miten maanjäristysten voimakkuutta pitäisi ilmaista? Vastaus: Maanjäristyksiä mittaavalla tieteenalalla, seismologiassa, maanjäristyksen voimakkuudelle ei ole …

Kysyttyä