3/2011
Huoneita
Tarja Korhonen
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Kielimuodot
Juoksetaan, lämpimää, tekenyt
lapsenkielen taivutusmuotoja
Klaus Laalo
Lapsen kielenkehityksen kiinnostavimpia vaiheita on se, kun lapsi alkaa aktiivisesti kokeilla kielen mahdollisuuksia, kuten erilaisten taivutusmuotojen tuottamista. Tässä varhaiskieliopin vaiheessa syntyy monenlaisia erikoismuotoja, jotka valaisevat myös laajemmin suomen kielen ydintä.
Taivutus ja johtaminen
Kapulakieltä ja lampaanlatinaa
Taru Kolehmainen
Kapulakieli tarkoittaa etenkin vaikeaselkoista virkakieltä, mutta sillä on ollut muitakin merkityksiä. Milloin kapulakieli-sana on tullut kieleen? Entä miksi sanassa on juuri kapula?
Sanat
Kieliasiat Suomen hallituksen työpöydällä
Pirkko Nuolijärvi
Keväällä 2011 työnsä aloittaneen hallituksen ohjelmassa on ilahduttavan paljon kieliä ja kielenkäyttöä koskevia suunnitelmia ja …
Kielipolitiikka
Kielitietoisuudesta koulun menestystekijä
Katriina Rapatti
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on tuonut kielen uudella tavalla keskeiseksi asiaksi kaikessa opetuksessa: Miten opettaa omaa …
Kieli käytössä
Kielivoimistelua
Raija Moilanen
Mitä nykyiseen yleiskieleen ja oikeinkirjoitukseen kuulumattomia muotoja on seuraavassa tekstissä? Löydätkö kuusi eroa?
Kielivoimistelua
Kirjaimet ja merkit järjestykseen standardin avulla
Tero Aalto, Erkki I. Kolehmainen
Aakkosjärjestys ei ole niin yksinkertainen asia kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Ihmiset tulevat yleensä toimeen äidinkielensä …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kuinka käy suomen kielen?
Laura Paananen
Suomen kielen tulevaisuus on yksi yleisönosastopalstojen kestoaiheista. Jotkut kysyvät huolissaan, miksi kirjakieli rappeutuu. Toiset ihmettelevät, …
Julkaisuja
Lakitekstissä ja taikka tai
Aino Piehl
Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Maanjäristyksen voimakkuuden ilmaiseminen
Salli Kankaanpää
Kysymys: Miten maanjäristysten voimakkuutta pitäisi ilmaista? Vastaus: Maanjäristyksiä mittaavalla tieteenalalla, seismologiassa, maanjäristyksen voimakkuudelle ei ole …
Merkit, numerot ja lyhenteet