Siirry sisältöön

3/2002

”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”

Osmo Ikola

Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii …

Keskustelua

Arki, pyhä ja lauantai

Riitta Eronen, Erkki Salo

Kysymys: Pyhä ja arki ovat jo vuosia sitten menneet sekaisin arkipäivän kielenkäytössä. Ongelma juontuu muutaman …

Kysyttyä

Epäonnistunut viestintä voi pilata hyvänkin tuotteen

Annastiina Viertiö

Yritysmaailmassa yksi menestyksen mittareista on asiakastyytyväisyys. Asiakkaan asennoitumiseen vaikuttaa paljon se, millaista kohtelua hän saa osakseen, esimerkiksi millaisia tekstejä hän saa luettavakseen. Tämä kertomus on yksi esimerkki siitä, kuinka epäonnistunut viestintä pilaa sinänsä hyvän tuotteen.

Artikkeli

Kieli on mietinnön arvoinen

Sari Maamies

Kielen käyttöala, käyttöalan kaventuminen ja kielen asema ovat ilmauksia, jotka ovat alkaneet viime vuosina toistua …

Artikkeli

Käyttö- ja kokoamisohjeet – haaste tekstintekijälle

Minna Pyhälahti

Ohjetekstit ovat osa asiakasviestintää. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa ei lopu siihen, että tuote on saatu myydyksi. Jos tuotteen käyttöönotto ei ohjeiden avulla suju helposti, myyjä voi joutua kuuntelemaan valitusta pettyneeltä ja vihaiselta asiakkaalta. Hyvät ohjeet ovat osa tuotteen laatua.

Artikkeli

Mennessä

Jussi Kallio

Määräajan päättymistä ilmaiseva rakenne johonkin mennessä aiheuttaa jatkuvasti epäselvyyksiä, jopa riitoja. Mikä olisi luontevin tapa tulkita ja käyttää sitä, jotta riidoilta vältyttäisiin.

Artikkeli

Mitä on selkokieli?

Ari Sainio

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä, jonka rakennetta ja sisältöä on tietoisesti muokattu yksinkertaisemmaksi. Tämä kielimuoto on suunnattu sellaisille lukijaryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä.

Artikkeli

Onko keli syrjäyttänyt sään?

Raija Moilanen, Erkki Tapola

Kysymys: Kauniin kesän aikana on puhuttu paljon säästä. Se on varmaan yleisin puheenaihe kaikissa kielissä …

Kysyttyä

Pilkkupulma

Sari Maamies

Kysymys: Seuraavanlainen pilkutus näyttää nykyisin yleistyvän kirjeissä: Matti, Vastaan kysymykseesi vähän myöhässä... Terveisin, Maija Mitä …

Kysyttyä

Pilvin vai Pilven – etunimien ja appellatiivien ristivetoa

Pirjo Mikkonen

Tämän vuosituhannen luonteeseen kuuluu toisaalta etsiä lapsille mitä oudoimpia vierasnimiä, toisaalta palata vanhoihin omankielisiin nimiin. Lapsilleen nimiä harkitsevien vanhempien isovanhemmat ja jopa isoisovanhemmat saavat nyt pieniä kaimoja. Kun nimeen sisältyy selvästi suomen kielen appellatiivi, törmätään tuon tuosta taivutusongelmiin.

Artikkeli