3/2002
”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”
Osmo Ikola
Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii …
Kieli yhteiskunnassa
Arki, pyhä ja lauantai
Riitta Eronen, Erkki Salo
Kysymys: Pyhä ja arki ovat jo vuosia sitten menneet sekaisin arkipäivän kielenkäytössä. Ongelma juontuu muutaman …
Kysyttyä
Epäonnistunut viestintä voi pilata hyvänkin tuotteen
Annastiina Viertiö
Yritysmaailmassa yksi menestyksen mittareista on asiakastyytyväisyys. Asiakkaan asennoitumiseen vaikuttaa paljon se, millaista kohtelua hän saa osakseen, esimerkiksi millaisia tekstejä hän saa luettavakseen. Tämä kertomus on yksi esimerkki siitä, kuinka epäonnistunut viestintä pilaa sinänsä hyvän tuotteen.
Artikkeli
Kieli on mietinnön arvoinen
Sari Maamies
Kielen käyttöala, käyttöalan kaventuminen ja kielen asema ovat ilmauksia, jotka ovat alkaneet viime vuosina toistua …
Artikkeli
Käyttö- ja kokoamisohjeet – haaste tekstintekijälle
Minna Pyhälahti
Ohjetekstit ovat osa asiakasviestintää. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa ei lopu siihen, että tuote on saatu myydyksi. Jos tuotteen käyttöönotto ei ohjeiden avulla suju helposti, myyjä voi joutua kuuntelemaan valitusta pettyneeltä ja vihaiselta asiakkaalta. Hyvät ohjeet ovat osa tuotteen laatua.
Artikkeli
Mennessä
Jussi Kallio
Määräajan päättymistä ilmaiseva rakenne johonkin mennessä aiheuttaa jatkuvasti epäselvyyksiä, jopa riitoja. Mikä olisi luontevin tapa tulkita ja käyttää sitä, jotta riidoilta vältyttäisiin.
Artikkeli
Mitä on selkokieli?
Ari Sainio
Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä, jonka rakennetta ja sisältöä on tietoisesti muokattu yksinkertaisemmaksi. Tämä kielimuoto on suunnattu sellaisille lukijaryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä.
Artikkeli
Onko keli syrjäyttänyt sään?
Raija Moilanen, Erkki Tapola
Kysymys: Kauniin kesän aikana on puhuttu paljon säästä. Se on varmaan yleisin puheenaihe kaikissa kielissä …
Kysyttyä
Pilkkupulma
Sari Maamies
Kysymys: Seuraavanlainen pilkutus näyttää nykyisin yleistyvän kirjeissä: Matti, Vastaan kysymykseesi vähän myöhässä... Terveisin, Maija Mitä …
Kysyttyä
Pilvin vai Pilven – etunimien ja appellatiivien ristivetoa
Pirjo Mikkonen
Tämän vuosituhannen luonteeseen kuuluu toisaalta etsiä lapsille mitä oudoimpia vierasnimiä, toisaalta palata vanhoihin omankielisiin nimiin. Lapsilleen nimiä harkitsevien vanhempien isovanhemmat ja jopa isoisovanhemmat saavat nyt pieniä kaimoja. Kun nimeen sisältyy selvästi suomen kielen appellatiivi, törmätään tuon tuosta taivutusongelmiin.
Artikkeli