3/1984
Interraillipulla raiteilemaan
Raija Lehtinen
Vuosittain yli 15 000 suomalaisnuorta ostaa interrailkortin ja lähtee ulkomaille. Kortti on kansainvälinen rautatielippu, jolla …
Artikkeli
Kaksihintajärjestelmä
Anneli Räikkälä
Kevään 1984 tulopoliittisiin ratkaisuihin kuului sopiminen maidon kaksihintajärjestelmästä. Sen mukaan laki määrää maidontuottajalle tuotantokiintiön, jonka …
Artikkeli
Ketjuyhdyssanat – sananmuodostuksen anglismejako?
Krista Varantola
Tämä kirjoitus perustuu varsinaisesti englannin kielen ketjuyhdyssanoja käsittelevään tutkimukseen, jonka yhteydessä keräsin tämän sananmuodostusilmiön esimerkkejä myös muista kielistä, erityisesti suomesta. Englannin kielen esimerkkejä ovat mm. off-the-record statements ’ei julkisuuteen tarkoitettuja lausuntoja’, a man-of-the-people president ’kansanmies-presidentti’, will-they-won’t-they rumors ’onko totta vai eikö -huhut (naimisiinmenosta)’.
Artikkeli
Lue vähintään tämä
Anneli Räikkälä
Jotkut kirjoittajat ovat epävarmoja siitä, pitäisikö kirjoittaa enintään vai enintäin, vähintään vai vähintäin. Tavallisesti kielitaju …
Artikkeli
Selkeytyykö viranomaisten kieli?
Esko Koivusalo
Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” on nyt ollut kirjamarkkinoilla kolme vuotta. Teos ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Sitä tutkitaan hallinnon kielenkäytön kursseilla, ja valistunut lehtiväki lainailee sen ajatuksia artikkeleihinsa, joissa moititaan byrokratian kielen koukeroisuutta.
Artikkeli
Säädöskielestä
Markku Tyynilä
Säädöskieli, se kieli jolla lait, asetukset ja muut säädökset kirjoitetaan, on tavallaan erikoiskieltä. Se poikkeaa kuitenkin monista muista erikoiskielistä siinä suhteessa, ettei sitä kirjoiteta vain alan asiantuntijoille vaan kaikelle kansalle. Valtion viranomaisten kielenkäytön parantamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (497/82) mukaan säädökset on kirjoitettava siten, että niiden sisältö on vaikeuksitta ymmärrettävissä. Tästä syystä säädöskielen tulisi olla mahdollisimman lähellä yleiskieltä.
Artikkeli