2003
Tiedottaa – informoida – huomauttaa
Salli Kankaanpää
Kielitoimiston neuvonnasta on viime aikoina kyselty, mihin muotoon tulee sana, joka tiedottaa-verbin yhteydessä ilmaisee kohdeyleisöä. …
Kysyttyä
Uhtualta Tolloon
Marja Torikka
Kirjoitin Kielikellon edellisessä numerossa (1/2003, ks. Lue myös) Karjalasta ja käytin karjalan kielen murteiden puhuma-alueita …
Kysyttyä
Uskontunnustuksen kielestä
Jarmo Anttila, Taru Kolehmainen
Kommentoin Taru Kolehmaisen Kielikellossa 3/2002 (ks. Lue myös) ollutta kirjoitusta, jossa käsiteltiin sijamuodon vaihtumista suomenkielisessä …
Keskustelua
Uusi kielilaki voimaan 2004
Pirkko Nuolijärvi
Helmikuussa 2003 eduskunnassa hyväksyttiin äänin 179–3 uusi kielilaki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi oli kielilakia valmistelevan komitean jäsen. Hän tarkastelee seuraavassa lain taustaa ja keskeisiä kohtia.
Artikkeli
Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet
Pirjo Hiidenmaa
Valtion hallinto koostuu useanlaisista laitoksista, eivätkä laitosten nimet ole keskenään samanlaisia. Ei ole myöskään yhtä periaatetta, jonka mukaan nimien kirjoitusasu aina voitaisiin määrittää.
Hallinnon nimet
Venäjän kielen siirrekirjainnus eri kielissä
Sirkka Paikkala
Uutistoimitukset välittävät venäläisiä nimiä muillakin kielillä kuin venäjäksi, eikä alkuperäistä venäläisin kirjaimin kirjoitettua nimeä ole …
Artikkeli
Venäläinen, venäjänmaalainen, venäjäläinen
Arto Moisio
Venäjän kielessä on ihmistä tarkoittavat ilmaukset, joilla voidaan erottaa, kuuluuko henkilö venäläiseen vai johonkin muuhun …
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Verkkotunnuslaki ja sen seuraukset
Mari Voipio
Suomen ensimmäinen verkkotunnuslaki tuli voimaan syyskuun alusta. Uuden lain myötä tarkistusvastuu siirtyi Viestintävirastolta verkkotunnuksen hakijalle. Mitä laki käytännössä muuttaa?
Kielipolitiikka
Vielä jäsennyksestä
Pekka Lammivaara
Jaakko Anhavan vastineessa Kielikellossa 4/2002 kirjoitukseeni ”Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme” (Kielikello 2/2002) esittämäni lauseenjäsennyksen perusteet …
Keskustelua
Vielä nykysuomesta ja sen huollosta. Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Artikkeli