2001
Tavaamisesta tavuttamiseen
Taru Kolehmainen
Tavu on ensimmäisiä kielitieteellisiä termejä, joihin tutustutaan jo alakoulussa. Tavujen hahmottaminen on tärkeää paitsi kirjoitettaessa myös luettaessa, etenkin lukemista opeteltaessa. Aapisista ja opettajanoppaista näkyy, millainen asema tavaamisella ja tavutuksella on ollut opetuksessa eri vuosikymmeninä. – Taru Kolehmainen selvittelee tässä kirjoituksessa tavun merkitystä lukemisen opetuksessa. Tavutuksen käytännön ongelmiin hän palaa Kielikellon tulevissa numeroissa.
Kielen opetus ja oppiminen
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekstit työnä
Sari Maamies
Teksteistä – niiden kirjoittamisesta, käsittelemisestä, siirtämisestä, lukemisesta, kommentoimisesta – on tullut yhä useammalle keskeinen osa …
Artikkeli
Tämä ja tuo keskustelussa
Eeva-Leena Seppänen
Silloin tällöin kiistellään siitä, onko hyväksyttävää viitata ihmiseen demonstratiivipronominilla se, vai pitäisikö tähän tehtävään käyttää yksinomaan persoonapronominia hän. Harvemmin muistetaan, että pronominin se lisäksi myös pronomineja tämä ja tuo käytetään henkilöviitteisinä monissa yhteyksissä – varsinkin silloin, kun puhutaan läsnä olevasta henkilöstä, keskustelukumppanista.
Artikkeli
Tämä, tuo vai se?
Matti Larjavaara
Miten opetetaan muunkieliselle suomen mutkikas demonstratiivisysteemi? Virolaisella on vain yksi see siinä missä suomalaisella tämä, tuo ja se. Jos uskotaan, että virolainenkin voi oppia suomen demonstratiivit, miten tuo oppiminen parhaiten sujuu, miten meidän demonstratiivejamme on opetettava?
Artikkeli
Ulkomaalainen ja ulkomainen
Riitta Eronen
Suomen kielen lautakunta käsitteli keväällä 2001 sanojen ulkomainen ja ulkomaalainen työnjakoa. Lautakunta katsoi, että sanakirjoissa ja kielioppaissa tähän asti esitetty kanta on liian yksioikoinen.
Artikkeli
Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut
Sirpa Suhonen
Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.
Artikkeli
Valtiotieteen vai valtiotieteiden kandidaatti?
Riitta Eronen, Arto L. Savolainen
Kysymys: Nykysuomen sanakirja, ainakin minun painokseni, sanoo, että valtiotieteilijät ovat valtiotieteen kandidaatteja ym., kauppatieteilijät taas …
Kysyttyä
Viestintävirasto
Riitta Eronen
Entinen Telehallintokeskus on nykyiseltä nimeltään Viestintävirasto (huom. iso alkukirjain).
Kysyttyä
Vinoviivamuotia
Maija Länsimäki
Vinoviiva on välimerkki, jota on ruvettu käyttämään niin laajasti, että sen merkitys on hämärtynyt. Muodossa ”kautta” se esiintyy jopa puheessa.
Artikkeli