1995
Sosiologian ongelmalliset termisanat. Tieteellinen kielimuoto arkielämän ja teorian välissä
Ritva Setälä
Ymmärrämmekö, mitä tarkoittavat sanat rooli, osakulttuuri tai luokka? Varmaankin ymmärrämme, mutta ymmärrämmekö ne eri alojen tutkijoiden teksteissä heidän tarkoittamallaan tavalla? Sosiologian kielen ongelmista kirjoittaa tässä valtiotieteen maisteri Ritva Setälä , joka on opiskellut Turun yliopistossa sosiologia pääaineenaan. Hän on tehnyt suomen kielen opinnäytetyönsä sosiologian termien rakenteesta ja monimerkityksisyydestä ja jatkaa samasta teemasta suomen kielen lisensiaatintutkimusta. Ritva Setälä on ammatiltaan toimittaja
Artikkeli
Suhu-s
Sari Maamies
Tšekin nimen yhteydessä kysytään usein myös sen kirjoitustapaa: tavallinen s, š vai sh. Suhu-s:n korvaaminen …
Kysyttyä
Suomen kielen ”artikkelista”
Elisabet Törnudd-Jalovaara
Kielikellon 2/1995 kirjoituksessa Suomen kielessäkö artikkeli? tarkastellaan sanojen yksi ja se artikkelinomaista käyttöä. Myös sellainen/semmoinen, …
Artikkeli
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Anneli Räikkälä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …
Suomen kielen lautakunta
syntetisoida ja syntesoida
Anneli Räikkälä
Suomen kielen perussanakirjan toimitus oli tiedustellut, olisiko syytä hyväksyä verbinmuoto syntesoida tähän asti lähes yksinomaisen …
Suomen kielen lautakunta
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Artikkeli
Tšekki, Tšekinmaa ja Tšekin tasavalta
Sari Maamies
Kielikellossa 4/92 (s. 28) on jo kerrottu entisestä Tšekkoslovakiasta syntyneiden kahden valtion nimet, mutta koska …
Kysyttyä
Ulkomaisten rakennusten nimistä
Paula Ehrnebo
Saara Welin kirjoitti Kielikellossa 4/1994 hyvin seikkaperäisesti ja valaisevasti ulkomaisten rakennusten nimistä suomenkielisessä tekstissä. Periaatteiden …
Keskustelua
Vielä b, g, d
Teuvo H. Huotari
Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine …
Keskustelua
Viime, viimeinen ja ”viimeisin”
Paavo Pulkkinen
Uutisissa joudutaan tavan takaa puhumaan eripituisista kertomahetkeä edeltävistä aikajaksoista. Tällaisissa yhteyksissä näkee monesti ilmauksia, joissa …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit