1987
Rekisteröidyn tavaramerkin taivuttaminen
Anneli Räikkälä
Tavaramerkki voidaan esittää rekisteröidyksi ja suojatuksi käyttämällä nimen perässä rivin yläpuolelle sijoitettavaa merkkiä ®. Kielitoimistolta …
Artikkeli
Sairauksien nimet suomeksi
Esko Koivusalo
Tämän vuoden lääkäripäivillä pohdittiin 8. tammikuuta yhden aamupäivän verran kysymystä, tulisiko diagnoosit eli taudinmääritykset kirjoittaa …
Erikoisalojen sanat
Service Of Disabled Persons. Englanniksi ajateltua suomea
Helge Rontu
Viisi vuotta sitten valtioneuvosto antoi päätöksen virkakielestä. Sen mukaan lait ja viralliset asiakirjat on jokaisen …
Artikkeli
Seurojen ja yhdistysten nimien kirjoittaminen
Raija Miikkulainen
Yhdistysten luvatuksi maaksi sanotun Suomen seurojen ja yhdistysten kirjavasta nimistöstä näkyy harrastusalojen moninaisuus. Näkyy siitä myös se, että nimien oikeinkirjoituskäytänteet ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Yhdistysten nimien oikeinkirjoituskysymyksiä, lähinnä ison ja pienen alkukirjaimen käyttöä, käsittelee tässä kirjoituksessa nimitoimiston tutkija Raija Miikkulainen.
Artikkeli
sirkadiaaninen
Maisteri Aarre Huhtala oli pyytänyt lautakunnan suositusta englannin termin circadian suomenkielisestä kirjoitusasusta. Englannin sanan circadian …
Suomen kielen lautakunta
Säätytalossa vai Säätytalolla?
Saara Welin
Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.
Taivutus ja johtaminen
Tattarista romaaniksi
Raimo Jussila
Suomalaisten Suomeen tulo on hämärän peitossa. Tarkoin on sen sijaan tiedossa, milloin ensimmäiset mustalaiset ovat …
Artikkeli
Termitkö pahasta?
Henrik Grönqvist
Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”. Siinä hän …
Keskustelua
Titelonomit ja diplomistit
Aarre Huhtala
Professori ja runoilija Unto Kupiaisella oli aikoinaan tapana kutsua oppilaitaan kesämökille jonkinlaiseen hyöty- ja huviseminaariin. …
Artikkeli
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen