Siirry sisältöön

1/2002

Alumni

Raija Moilanen

Viime aikoina Kielitoimiston neuvonnasta on kysytty, mitä tarkoittavat alumni ja siitä muodostetut yhdyssanat, esim. alumniprofessori, …

Kysyttyä

Erikoiskielistä yleiskieleen – termeistä sanoiksi

Johanna Suomalainen

Suurin osa ihmisten jokapäiväisestä viestinnästä perustuu kaikille tuttuun yleiskieleen. Erikoistiedon alueille mentäessä tarvitaan kuitenkin yleiskielen lisäksi myös erikoiskieliä. Erikoiskielet pohjautuvat rakenteellisesti kirjakielen normeihin, mutta poikkeavat yleiskielestä ennen kaikkea yleiskielestä eriytyneen erikoissanastonsa vuoksi. Erikoissanaston muodostavat termit ovat erikoisalalla tärkeitä viestinnän välineitä.

Erikoisalojen sanat

Euron tunnus numeron jäljessä

Aino Piehl

Euron tunnus € merkitään suomen kielessä numeron jälkeen, kuten markan lyhenne mk ja muutkin mittayksikön …

Kysyttyä

Harva se viikko

Matti Räsänen

Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.

Sanonnat ja fraasit

Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa

Heidi Gröhn

Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Jäähyväiset markalle

Taru Kolehmainen

Kansallinen rahamme, Suomen markka, sai väistyä EU-maiden yhteisen rahan euron tieltä. Taru Kolehmainen valottaa hieman …

Sanojen taustaa

Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?

Riitta Eronen

Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.

Rakenteet

Konventti on EU:n kehittämisen valmistelukunta

Aino Piehl

Maaliskuun alussa 2002 aloittaa työnsä valmisteluelin, jonka EU:n valtionpäämiehet asettivat suunnittelemaan EU:n perussopimusten ja päätöksentekotapojen …

Kysyttyä

Miessuku ja kielenhuolto

Jussi Kallio

Uuden perustuslain luonnoksessa käytettiin tasavallan presidentin toimenkuvaa määriteltäessä presidentistä ilmaisua valtion päämies. Kielenhuoltajat halusivat vaihtaa …

Sananvalinta

Normatiivista vapaamielisyyttä?

Sari Maamies

Lähes totuutena esitetään usein, että puhe- ja kirjakieli ovat Suomessa loitontuneet toisistaan liian kauas eikä …

Toimitukselta