Siirry sisältöön

1/1992

”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”

Terho Itkonen

”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja …

Artikkeli

Albertvillen kisat

Saara Welin

Talviolympialaisten paikan nimi Albertville ääntyy ranskalaisittain [albervil], paino on viimeisellä tavulla. Tämä, niin kuin muutkin …

Artikkeli

Ehtoja, poikkeuksia ja erityisehtoja reunaehtojen tilalle

Raija Lehtinen

Suomen mahdollinen Euroopan yhteisön jäsenyyden hakeminen on vuoden 1992 alussa tuonut lähes jokaiseen tätä asiaa …

Artikkeli

Eurosuomea vai eurolatinaa?

Maarit Kaimio

Kieliin on aina lainattu toisista kielistä aineksia, varsinkin sanoja. Kaikki lainat eivät kuitenkaan mukaudu sujuvasti kaikkiin kieliin. Luontevan lainaamisen edellytyksenä on sekä antavan että saavan kielen rakenteen tuntemus. Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Maarit Kaimio käsittelee tässä kirjoituksessa periaatteita, jotka on otettava huomioon lainattaessa klassisista kielistä.

Artikkeli

Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo

Kirsti Aapala

Kuluneen vuoden aikana sanomalehtien vihki-ilmoituksissa on yleistynyt tapa mainita vihittyjen lisäksi myös kaaso ja best …

Artikkeli

Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista

Maija Länsimäki

Suomen kielessä on 15 ”elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto …

Taivutus ja johtaminen

Liettua ja latvia – balttilaiset kielet

Kari Liukkonen

Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua. Virossa puhutaan itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvaa viroa. Latviassa puhutaan latviaa eli lättiä ja Liettuassa liettuaa, jotka eivät ole Suomen sukukieliä vaan balttilaisia kieliä. Näiden kielten luonnetta selvittelee tässä kirjoituksessa slaavilaisen ja balttilaisen filologian dosentti filosofian tohtori Kari Liukkonen.

Artikkeli

Norjan kielilautakunnan kampanja anglonorjaa vastaan

Sari Maamies

Pohjoismaissa on viime vuosina pohdittu englannin kielen liiallista vaikutusta paikallisiin kieliin. Suomen kielen lautakunnan keskustelua kysymyksestä on referoitu Kielikellossa 2/1991. Norjassa, jossa toisaalta itse norjan kielen tilanne on erikoislaatuinen (kaksi kirjakieltä) ja toisaalta englannin kielen vaikutus on ollut huomattavan suuri, on käyty erityistä kampanjaa anglismeja vastaan. Norjan kielilautakunnan tutkija Dag F. Simonsen kertoo tästä nykypäivän kielitaistelusta kirjoituksessa, jonka on lyhentäen suomentanut filosofian maisteri Sari Maamies.

Artikkeli

Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas

Eeva-Liisa Stenhammar

Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- …

Artikkeli

Sotilasarvot kertovat

Erkki Lyytikäinen

Sotilasarvojen nimitykset ovat suomen kielessä oma ja omalaatuinen sanastoryhmänsä. Lähes puolet väestöstä joutuu tietyssä elämänsä …

Artikkeli