1/1992
”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”
Terho Itkonen
”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja …
Artikkeli
Albertvillen kisat
Saara Welin
Talviolympialaisten paikan nimi Albertville ääntyy ranskalaisittain [albervil], paino on viimeisellä tavulla. Tämä, niin kuin muutkin …
Artikkeli
Ehtoja, poikkeuksia ja erityisehtoja reunaehtojen tilalle
Raija Lehtinen
Suomen mahdollinen Euroopan yhteisön jäsenyyden hakeminen on vuoden 1992 alussa tuonut lähes jokaiseen tätä asiaa …
Artikkeli
Eurosuomea vai eurolatinaa?
Maarit Kaimio
Kieliin on aina lainattu toisista kielistä aineksia, varsinkin sanoja. Kaikki lainat eivät kuitenkaan mukaudu sujuvasti kaikkiin kieliin. Luontevan lainaamisen edellytyksenä on sekä antavan että saavan kielen rakenteen tuntemus. Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Maarit Kaimio käsittelee tässä kirjoituksessa periaatteita, jotka on otettava huomioon lainattaessa klassisista kielistä.
Artikkeli
Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo
Kirsti Aapala
Kuluneen vuoden aikana sanomalehtien vihki-ilmoituksissa on yleistynyt tapa mainita vihittyjen lisäksi myös kaaso ja best …
Artikkeli
Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista
Maija Länsimäki
Suomen kielessä on 15 ”elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto …
Taivutus ja johtaminen
Liettua ja latvia – balttilaiset kielet
Kari Liukkonen
Baltian maihin kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua. Virossa puhutaan itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvaa viroa. Latviassa puhutaan latviaa eli lättiä ja Liettuassa liettuaa, jotka eivät ole Suomen sukukieliä vaan balttilaisia kieliä. Näiden kielten luonnetta selvittelee tässä kirjoituksessa slaavilaisen ja balttilaisen filologian dosentti filosofian tohtori Kari Liukkonen.
Artikkeli
Norjan kielilautakunnan kampanja anglonorjaa vastaan
Sari Maamies
Pohjoismaissa on viime vuosina pohdittu englannin kielen liiallista vaikutusta paikallisiin kieliin. Suomen kielen lautakunnan keskustelua kysymyksestä on referoitu Kielikellossa 2/1991. Norjassa, jossa toisaalta itse norjan kielen tilanne on erikoislaatuinen (kaksi kirjakieltä) ja toisaalta englannin kielen vaikutus on ollut huomattavan suuri, on käyty erityistä kampanjaa anglismeja vastaan. Norjan kielilautakunnan tutkija Dag F. Simonsen kertoo tästä nykypäivän kielitaistelusta kirjoituksessa, jonka on lyhentäen suomentanut filosofian maisteri Sari Maamies.
Artikkeli
Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas
Eeva-Liisa Stenhammar
Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- …
Artikkeli
Sotilasarvot kertovat
Erkki Lyytikäinen
Sotilasarvojen nimitykset ovat suomen kielessä oma ja omalaatuinen sanastoryhmänsä. Lähes puolet väestöstä joutuu tietyssä elämänsä …
Artikkeli