1/1988
Presidenttipari
Anneli Räikkälä
Erään lehden toimittaja moitti äskettäin palstallaan ajattelemattomia lehtimiehiä, jotka ”käyttävät toistuvasti väärin ilmaisua presidenttipari”. Toimittajan …
Artikkeli
Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa
Marja Lehtinen
Suomen kielen erikoisuuksien joukossa mainitaan usein yksikön käyttö sellaisissa tapauksissa kuin Suomen ja Ruotsin pääministeri, Kalevan- ja Yrjönkadun kulmassa. Lehtiä lukiessa ja vaikkapa uutisia kunnellessa huomaa kuitenkin, että aivan yleisesti käytetään myös monikkoa: Suomen ja Ruotsin pääministerit, Kalevan- ja Yrjönkatujen kulmassa. Mitä tällaisesta monikon käytöstä on sanottava? Onko se väärin? Onko pelättävissä, että ”epäsuomalainen” monikko valtaa alaa ”suomalaisemmalta” yksiköltä? Tällaisia kysymyksiä pohtii kirjoituksessaan Marja Lehtinen. Tapausryhmittäinen esittely on tarkoitettu niille, jotka kaipaavat perusteluja. Ohjeet ovat tiivistelmänä artikkelin lopussa.
Artikkeli
Saako olla viintä? Eräitä sanantaivutuksen poikkeamia
Maija Länsimäki
Alkoholipitoisen rypälejuoman nimitys viini taipuu yksinkertaisella tavalla: viinin, (lasillinen) viiniä, (erilaisia) viinejä jne. Jo ainakin 1970-luvun alussa saattoi kuitenkin kuulla ja nähdä poikkeuksellisen partitiivimuodon ”viintä”. Alkuaan ”viintä” on ollut jonkinlaista leikkipuhetta, kielenkäyttäjän sukkeluus. Se ei kuitenkaan tilapäismuodosteiden tapaan ole haihtunut taivaan tuuliin vaan on kielenhuoltajien vastustuksesta huolimatta jäänyt sitkeästi elämään ja on nykyisin monen kielitajussa aivan asiallinen, sävytön ilmaus. Mistä tämmöinen muoto on syntynyt, ja miksi se on saanut sijaa kielessä?
Taivutus ja johtaminen
Siirrekirjoitusjärjestelmien eduista
Eeva Maria Närhi
Professori Ahdin kantaan, joka torjuu kansainväliseksi järjestelmäksi hyväksytyn venäjän latinaistamisjärjestelmän, saattaa kevyesti yhtyä moni suomalainen …
Keskustelua
squash
Lautakunnalle oli esitetty, että se suosittaisi sanan squash suomenkieliseksi vastineeksi sanaa iskupallo. Lautakunta ei kannattanut …
Suomen kielen lautakunta
Tietokoneilta on lupa vaatia merkkejä
Raimo Jussila
On totta, ettei monillakaan mikrotietokoneilla eikä kirjoittimilla voida tulostaa hatullista s-kirjainta. Syynä on se, etteivät …
Keskustelua
Venäjän kansainvälisestä siirrekirjoituksesta
Teuvo Ahti
Kielikellon numerossa 4/1987 Eeva Maria Närhi kertoi YK:n maantieteellisten nimien normaalistamiskonferenssin 1987 hyväksyneen Neuvostoliiton ehdotuksen …
Keskustelua
voucher
Lautakunta päätti suosittaa sanan voucher suomenkielisiksi vastineiksi seteli-loppuisia yhdyssanoja: majoitusseteli, hotelliseteli, ateriaseteli, autoseteli jne.
Suomen kielen lautakunta