Täydennä teksti suluissa annettujen nimien taivutusmuodoilla.

Marketta heräsi kotonaan 1. _________________  (Kauniainen). Hän joi aamukahvia ja luki samalla uutiset 2.__________________(Uusimaa, lehden nimi).  Aamupalan jälkeen hän matkusti työpaikalleen 3. ________________________(Mustapekka, ruokakaupan nimi). 4. __________________ (Marketta) esimies Anna Ahde oli innoissaan, sillä hän oli saanut uuden työpaikan 5. __________________(Iso-Britannia). Vaikka Marketta olisi mielellään jatkanut työskentelyä 6.______________(Ahde) kanssa, hän onnitteli työtoveriaan lämpimästi! Työpäivän jälkeen Marketta vei kummipoikansa Eeron 7. ____________________ (Korkeasaari) katsomaan ilveksenpentuja. Illalla hän katsoi vielä televisiosta 8.____________________ (Huvila & Huussi) päästäkseen lomatunnelmaan. Seuraavana aamuna Marketta oli nimittäin lähdössä miehensä 9._________________(Armas) kanssa viikoksi mökille 10.________________(Enontekiö), jossa he aikoivat suunnitella tulevaa 11._______________ (Riika) -matkaansa!

Kuvitus: Ilmari Hakala.

Vastaukset

  1. Kauniaisissa. Suomalaiset kuntien, kaupunkien ja kylien nimet voivat taipua joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa (Kauniaisissa mutta Paraisilla). Taivuttamisessa kannattaa noudattaa paikkakunnan omaa käytäntöä. -inen-loppuiset kunnannimet taipuvat yleensä monikollisina (poikkeuksena Kaustinen), mutta partitiivimuodossa käytetään kuitenkin usein yksikköä (Kauniaista).
  2. Uusimaasta. Lehdennimessä Uusimaa alkuosan adjektiivi ei poikkeuksellisesti taivu, vaikka paikannimi Uusimaa taipuu Uudellamaalla. Adjektiivialkuisissa paikannimissä taipuvat yleensä molemmat osat (vrt. Uudessakaupungissa).
  3. Mustaanpekkaan. Adjektiivialkuisissa nimissä alkuosaa taivutetaan yleensä samassa sijamuodossa kuin jälkiosaa.
  4. Marketan. Suurin osa etunimistä taipuu samoin kuin äänneasultaan samantyyppiset yleissanat. Kaksoiskonsonantit kk, pp tai tt muuttuvat taivutettaessa aivan kuin yleissanoissakin (Marketta, Marketan kuten komeetta, komeetan). Vain ranskalaista perua olevien -tte-loppuisten nimien taivuttamisessa esiintyy vaihtelua (Janeten tai Janetten).
  5. Isosta-Britanniasta tai Isossa-Britanniassa. Adjektiivialkuisissa nimissä alkuosaa taivutetaan yleensä samassa sijamuodossa kuin jälkiosaa. Alkuosa taipuu myös ulkomaisten paikkojen vakiintuneissa suomalaistetuissa nimissä.
  6. Ahteen. Sukunimet taipuvat samalla tavalla kuin vastaavat yleissanat (vrt. ahde ’rinne, törmä, mäki’, ahteen).
  7. Korkeasaareen. Joissakin kotimaisten paikkojen nimissä alkuosan adjektiivi ei poikkeuksellisesti taivu.Samakin adjektiivi saattaa eri puolella Suomea taipua tai jäädä taipumatta.
  8. Huvilaa & huussia. Kun moniosaisen yritysnimen, tuotenimen tai muun vastaavan alkuosa on taipuva sana, on suositus, että nimen molempia osia taivutetaan.
  9. Armaksen tai Armaan. Etunimet taipuvat useimmiten eri tavalla kuin vastaavat yleissanat (tuuli, tuulen mutta Tuuli, Tuulin). Joskus taivuttamisessa esiintyy kuitenkin vaihtelua (Armaksen tai Armaan, Sampon tai Sammon).
  10. Enontekiölle. Suomalaiset kuntien, kaupunkien ja kylien nimet voivat taipua joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa (Turkuun mutta Enontekiölle). Taivuttamisessa kannattaa noudattaa paikkakunnan omaa käytäntöä.
  11. Riian. Useat ulkomaisten paikkojen vakiintuneet suomalaistetut nimet taipuvat samojen periaatteiden mukaan kuin suomen kielen yleissanatkin. Konsonantit k, p ja t nimen sisällä voivat muuttua taivutettaessa (Riika, Riian kuten siika, siian), vrt. Riianlahti.

Lisätietoa nimien taivutuksesta Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/396(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).