Täydennä teksti suluissa annettujen nimien taivutusmuodoilla.
Marketta heräsi kotonaan 1. _________________ (Kauniainen). Hän joi aamukahvia ja luki samalla uutiset 2.__________________(Uusimaa, lehden nimi). Aamupalan jälkeen hän matkusti työpaikalleen 3. ________________________(Mustapekka, ruokakaupan nimi). 4. __________________ (Marketta) esimies Anna Ahde oli innoissaan, sillä hän oli saanut uuden työpaikan 5. __________________(Iso-Britannia). Vaikka Marketta olisi mielellään jatkanut työskentelyä 6.______________(Ahde) kanssa, hän onnitteli työtoveriaan lämpimästi! Työpäivän jälkeen Marketta vei kummipoikansa Eeron 7. ____________________ (Korkeasaari) katsomaan ilveksenpentuja. Illalla hän katsoi vielä televisiosta 8.____________________ (Huvila & Huussi) päästäkseen lomatunnelmaan. Seuraavana aamuna Marketta oli nimittäin lähdössä miehensä 9._________________(Armas) kanssa viikoksi mökille 10.________________(Enontekiö), jossa he aikoivat suunnitella tulevaa 11._______________ (Riika) -matkaansa!
Vastaukset
- Kauniaisissa. Suomalaiset kuntien, kaupunkien ja kylien nimet voivat taipua joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa (Kauniaisissa mutta Paraisilla). Taivuttamisessa kannattaa noudattaa paikkakunnan omaa käytäntöä. -inen-loppuiset kunnannimet taipuvat yleensä monikollisina (poikkeuksena Kaustinen), mutta partitiivimuodossa käytetään kuitenkin usein yksikköä (Kauniaista).
- Uusimaasta. Lehdennimessä Uusimaa alkuosan adjektiivi ei poikkeuksellisesti taivu, vaikka paikannimi Uusimaa taipuu Uudellamaalla. Adjektiivialkuisissa paikannimissä taipuvat yleensä molemmat osat (vrt. Uudessakaupungissa).
- Mustaanpekkaan. Adjektiivialkuisissa nimissä alkuosaa taivutetaan yleensä samassa sijamuodossa kuin jälkiosaa.
- Marketan. Suurin osa etunimistä taipuu samoin kuin äänneasultaan samantyyppiset yleissanat. Kaksoiskonsonantit kk, pp tai tt muuttuvat taivutettaessa aivan kuin yleissanoissakin (Marketta, Marketan kuten komeetta, komeetan). Vain ranskalaista perua olevien -tte-loppuisten nimien taivuttamisessa esiintyy vaihtelua (Janeten tai Janetten).
- Isosta-Britanniasta tai Isossa-Britanniassa. Adjektiivialkuisissa nimissä alkuosaa taivutetaan yleensä samassa sijamuodossa kuin jälkiosaa. Alkuosa taipuu myös ulkomaisten paikkojen vakiintuneissa suomalaistetuissa nimissä.
- Ahteen. Sukunimet taipuvat samalla tavalla kuin vastaavat yleissanat (vrt. ahde ’rinne, törmä, mäki’, ahteen).
- Korkeasaareen. Joissakin kotimaisten paikkojen nimissä alkuosan adjektiivi ei poikkeuksellisesti taivu.Samakin adjektiivi saattaa eri puolella Suomea taipua tai jäädä taipumatta.
- Huvilaa & huussia. Kun moniosaisen yritysnimen, tuotenimen tai muun vastaavan alkuosa on taipuva sana, on suositus, että nimen molempia osia taivutetaan.
- Armaksen tai Armaan. Etunimet taipuvat useimmiten eri tavalla kuin vastaavat yleissanat (tuuli, tuulen mutta Tuuli, Tuulin). Joskus taivuttamisessa esiintyy kuitenkin vaihtelua (Armaksen tai Armaan, Sampon tai Sammon).
- Enontekiölle. Suomalaiset kuntien, kaupunkien ja kylien nimet voivat taipua joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa (Turkuun mutta Enontekiölle). Taivuttamisessa kannattaa noudattaa paikkakunnan omaa käytäntöä.
- Riian. Useat ulkomaisten paikkojen vakiintuneet suomalaistetut nimet taipuvat samojen periaatteiden mukaan kuin suomen kielen yleissanatkin. Konsonantit k, p ja t nimen sisällä voivat muuttua taivutettaessa (Riika, Riian kuten siika, siian), vrt. Riianlahti.
Lisätietoa nimien taivutuksesta Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/396(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).