Neuvostoliitosta itsenäistyneiden valtioiden nimet eivät kaikki ole vielä asultaan vakiintuneet suomen kieleen. Sen tähden seuraavassa luettelossa esitetään muutamien maiden nimistä vaihtoehtoiset asut. Ensin mainittua niistä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimisto pitää tätä nykyä luontevimpana.
Kaikista Neuvostoliiton Keski-Aasian
stan-päätteisistä valtioiden nimistä on Suomessa jonkin verran käytetty
ia-loppuisia muotoja, mutta kaukaisimmat niistä maista ovat olleet nimeltäänkin niin tuntemattomia, että nyt voidaan hyvin omaksua paikallisessa muodossaan esimerkiksi nimet
Tadžikistan,
Turkmenistan ja
Uzbekistan. Sen sijaan
Kirgisia-nimi on meillä ollut niin paljon käytössä, että aika vain voi näyttää, häviääkö se kilvan maan omakielistä asua lähinnä vastaavalle
Kirgistan- tai kansainvälisessä käytössä tavallisemmalle
Kirgisistan- tai
Kyrgyzstan-muodolle.
Maan itsenäistymisvaiheessa myös Moldavian nimi vaihtui omakieliseksi nimeksi
Moldova, johon Suomessakin on jo totuttu. Aiemman, venäjän mukaisen
Kazahstan-asun sijasta käytetään nykyisin kazakin kielen mukaista nimeä
Kazakstan.
Meillä vakiintuneena pidetty nimi
Gruusia haluttiin valtion virallisen tunnustamisen yhteydessä vaihtaa kansainväliseen nimeen
Georgia. On syytä vakiinnuttaa se nyt myös suomalaiseen käyttöön.
Lähimmistä naapurimaistamme käytetään tietysti edelleen totunnaisia nimiä
Venäjä, Valko-Venäjä ja
Ukraina sekä
Viro, Latvia ja
Liettua.
Seuraavan luettelon oikeanpuoleisessa sarakkeessa ovat mukana tunnistamista helpottamassa nimien englanninkieliset asut.
suomeksi |
englanniksi |
Armenia | Armenija |
Azerbaidžan | Azerbaijan |
Kazakstan | Kazakhstan |
Kirgisia (Kirgistan, Kirgisistan) | Kyrgyzstan |
Moldova | Moldova |
Venäjä | Russia |
Tadžikistan | Tajikistan |
Turkmenistan (Turkmenia) | Turkmenistan |
Uzbekistan | Uzbekistan |
Valko-Venäjä | Belarus |
Ukraina | Ukraine |
Georgia (Gruusia) | Georgia |
Viro | Estonia |
Latvia | Latvia |
Liettua | Lithuania |
Maiden nimien mukaiset asukkaannimitykset ovat suomessa ongelmattomia: konsonanttiloppuisen maan nimen perään liitetään pääte
-ilainen, esimerkiksi
uzbekistanilainen, vokaaliloppuisen perään
-lainen, esimerkiksi
moldovalainen. Poikkeuksena
venäläinen, ei ”venäjäläinen”.
Kokonaan eri asia ovat ns. etnisten ryhmien nimitykset, esimerkiksi
kirgiisit, azerit, turkmeenit, jotka myös ovat maan nimen kanssa samaa alkuperää. Näiden väestöryhmien asuma-alueiden rajat eivät nykyisin kuitenkaan ole valtioiden rajojen mukaisia, eikä näitä etnisiä nimityksiä siis ole asianmukaista käyttää, jos tarkoitetaan tietyn valtion asukkaita.