Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä yleiskieli. Selkokieli on tietoisesti helpotettu suomen tai ruotsin kielen muoto ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikeaa.
Milloin kieli on selkokieltä? Käytännössä sen määritteleminen on vaikeaa, yhtä vaikeaa kuin minkä tahansa kielimuodon määrittely. Tekstissä voi olla paljon tai vähän selkokielelle tyypillisiä piirteitä, ja johonkin raja on vedettävä. Onko tämä tai tuo teksti varmasti helposti ymmärrettävää? Mikä ylipäätään tekee kielestä helppoa tai vaikeaa? Nämä ovat selkokielen asiantuntijalle tuttuja kysymyksiä.
Selkokielen tarkempaa määrittelyä tarvitaan juuri nyt esimerkiksi siitä syystä, että tulevassa julkisten palveluiden tarjoamista koskevassa laissa viranomaisia kannustetaan lisäämään selkokielisiä verkkopalveluita. Viranomaisen on jollakin tavalla selvitettävä, vastaako verkkopalvelun kieli selkokielen kriteerejä vai ei.
Kuka tarvitsee selkokieltä?
Selkokieli on sellaista suomen kieltä, jossa sisältöjä, sanastoa ja kielen rakenteita on muutettu yksinkertaisempaan muotoon. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on kielellisiä vaikeuksia.
Selkokielen tarve voi johtua monesta syystä. Syyt voivat liittyä esimerkiksi synnynnäisiin, neurobiologisiin poikkeavuuksiin kielenkäsittelyn mekanismeissa. Selkokielestä voi olla hyötyä esimerkiksi kehitysvammaiselle tai autismikirjon henkilölle.
Toisaalta kielitaito voi myös heiketä elämän aikana sairauden tai vamman vuoksi. Muistisairaus tai aivovamma voivat vaikuttaa kieleen ja aiheuttaa selkokielen tarvetta.
Lisäksi selkokieli voi olla hyvä apuväline suomea tai ruotsia opiskelevalle maahanmuuttajalle varsinkin kielenoppimisen alkuvaiheessa. Osalle maahanmuuttajista selkokielen tarve voi jäädä pysyväksi.
Tällä hetkellä arvioidaan, että selkokieltä tarvitsee Suomessa noin 650 000 ihmistä!
Selkokielen tarve on viime vuodet kasvanut. Tällä hetkellä arvioidaan, että selkokieltä tarvitsee Suomessa suurin piirtein yhtä monta ihmistä kuin Helsingissä on asukkaita – noin 650 000! Virallisia vähemmistökieliä Suomessa ei ole, mutta hyvin voisi väittää, että selkokielen tarvitsijat ovat Suomen suuri kielellinen vähemmistö.
Mittari selvittää, onko teksti selkokieltä
Selkokielen vaikeustason määrittelemiseksi Selkokeskus on kehittänyt viime vuodet selkokielen mittaria. Siihen on koottu noin 30 vuoden aikana Suomessa kertynyt tieto niistä kielen piirteistä, jotka tekevät suomenkielisestä tekstistä helppoa tai vaikeaa lukea. Se on asiantuntijan ja kielen ammattilaisen työkalu, jolla voi selvittää, vastaako jokin teksti selkosuomen kriteerejä hyvin, kohtuullisesti vai ei juurikaan. Mittari on vapaasti kaikkien käytettävissä Selkokeskuksen verkkosivuilla, mutta sen luotettava käyttö vaatii selkokieleen perehtymistä.
Selkokielen mittari on vapaasti kaikkien käytettävissä Selkokeskuksen verkkosivuilla.
Mittarin kehittämisessä ovat olleet mukana Selkokeskuksen asiantuntijat. He ovat testanneet erilaisia selkotekstejä mittarin avulla sekä hioneet kriteeristöä ja pisteytysjärjestelmää. Lisäksi mittarityöhön on saatu kielen asiantuntija-apua Kotimaisten kielten keskukselta.
Mitä selkokielen mittari mittaa?
Mittarin tavoitteena on osoittaa, onko jokin teksti hyvää selkokielen perustasoa. Selkokielestä on olemassa myös tätä helpompi taso hyvin heikosti lukeville ihmisille sekä vaativampi taso niille, joilla on vain lieviä lukemisen ongelmia. Näitä muita vaikeustasoja mittari ei kuitenkaan vielä pysty osoittamaan.
Toistaiseksi mittaria on testattu lähinnä informoivien selkotekstien osalta. Toivottavasti mittaria kehitetään jatkossa myös selkokielisen kaunokirjallisuuden ja mediatekstien selkokielen tason selvittämiseen.
Mittarissa on neljä osaa. Teksti kokonaisuutena -osassa on kriteerejä, jotka koskevat esimerkiksi tekstin aihevalintaa ja aiheen käsittelyä, informaation määrää tekstissä sekä tekstin sävyä ja vuorovaikutusta lukijan kanssa.
Sanat-osassa määritellään esimerkiksi seuraavia tekstin piirteitä: onko tekstissä käytetty lukijakunnalle tuttua, yleistä ja konkreettista sanastoa? Onko vaikeampia sanoja selitetty hyvin? Miten ja millaisia kielikuvia tekstissä on?
Kielen rakenteet -osa sisältää suomen kielen taivutukseen ja lause- ja virkerakenteisiin liittyvät selkokriteerit. Se onkin suomen kielen kannalta olennainen osa, sillä taivutusjärjestelmämme on melko mutkikas ja monelle selkokielen kohderyhmälle hankala.
Neljäs osa koskee tekstin visuaalisia piirteitä, kuten taittoa ja kuvitusta. Hyvä taitto tukee hidasta ja vaivalloistakin lukemista, huono taitto heikentää luettavuutta.
Selkokielen periaatteisiin tutustumiseen mittari ei sovellu kovin hyvin. Perustietoa selkokielestä ja kirjoitusohjeita on esimerkiksi Selkokeskuksen verkkosivuilla (https://selkokeskus.fi/selkokieli(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).