Päivämäärän merkintätavat ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri yhteyksissä, ja varmasti monilla kielenkäyttäjillä on omat mieltymyksensä suuntaan tai toiseen. Aivan kaikkea vaihtelua ei ole pyritty karsimaan myöskään yleiskielestä. Uutta on kuitenkin se, mitkä merkintätavat tällä hetkellä kisaavat keskenään, sekä se, että monissa viestintätilanteissa kielenkäyttäjä itse ei voi vaikuttaa päivämäärän merkintätapaan. Muodon saattaa määrätä käytetty sähköinen palvelu tai järjestelmä. Digiaika on tuonut näkysälle uudenlaista kirjavuutta merkintätavoissa. Vaikutteita tulee myös muista kielistä.
Päivämäärän merkintätapaa koskeva suositus
Päivämäärän merkintää koskeva yleiskielen suositus on pysynyt ennallaan pitkään, ja tavallisimmat merkintätavat ovat vakiintuneet käytännössäkin (ks. Lue myös: Ajanilmaukset, Kielikello 2/2006). Seuraavassa esitetään nykyisin yleisiä merkintätapoja juhlavimmasta ja virallisimmasta (vaihtoehto a) arkisimpaan (vaihtoehto d):
a) Toukokuun 10. päivänä 2018
b) 10.5.2018 (tilanteen mukaan 10.5.)
c) 10.5.18 (tilanteen mukaan 10.5.)
d) ”10/5 tai 5/2018”
Päiväykseen kuuluu usein mukaan myös paikanilmaus. Sen voi ilmaista esimerkiksi seuraavasti:
Hangossa 10. (päivänä) toukokuuta 2018
Hangossa 10.5.2018
Yleiskielessä päiväys voidaan merkitä joko lyhyesti (5.3.2018) tai pitkästi niin, että kuukauden nimi kirjoitetaan auki (esim. Hangossa 5. maaliskuuta 2018). Vaihtoehto a sopii etenkin kaikkein virallisimpiin yhteyksiin, vaikkapa moniin asiakirjoihin, kuten myös b. Vaihtoehto b on käytännössä tavallisin merkintätapa, kun taas c on tätä arkisempi muunnelma. Päiväyksen vuoden voi jättää pois vähemmän virallisissa yhteyksissä.
Vaihtoehdot a–c ovat yleiskielen mukaisia, mutta vaihtoehtoa d eli vinoviivapäiväystä ei suositella neutraaliin asiatyyliin. Sen käyttöyhteys on arkisempi.
Kuten huomaamme, päivämäärän merkintää koskeva suositus ottaa kantaa monenlaisiin asioihin, muiden muassa päiväyksen pisteiden määrään, vinoviivan, yhdysmerkin, välilyöntien ja etunollien käyttöön sekä päiväyksen etenemisjärjestykseen.
Järjestyslukujen pisteet päiväyksessä
Suosituksen mukaan esimerkiksi maaliskuun viides päivä merkitään numeroin 5.3. (tai 5.3.2018). Pistettä käytetään siis ensin päivää ja sitten kuukautta ilmaisevan numeron jäljessä. Näin siksi, että suomeksi päivämäärässä on kaksi järjestyslukua, viides ja kolmas, ja kummassakin on oma piste järjestysluvun merkkinä. Päiväys luetaan siis ”viides kolmatta”, ei ”viisi” eikä ”kolme(a)”. Mahdollista on myös lukea päiväys ääneen siten, että sanotaan kuukauden nimi: ”viides maaliskuuta”. – Pisteellä on järjestysluvun merkkinä vähintäänkin vuosikymmenten mittainen perinne suomen yleiskielessä.
Monet tekniset merkintätavat ovat eri kielissä vakiintuneet osin erilaisiksi. Esimerkiksi ruotsinkielisessä päiväyksessä pistettä ei käytetä kuukautta osoittavan numeron jälkeen (5.3), mutta norja noudattaa samaa merkintätapaa kuin suomi (5.3.).
Vinoviivapäiväys
Kaksiosainen vinoviivapäiväys 10/5 tai 5/2018 on näppärä ja kätevä tapa arjen merkintätilanteissa, joihin yleiskielen vaatimukset eivät ulotu. Kielenhuolto ei luonnollisestikaan ota kantaa siihen, miten esimerkiksi marjastajien tulisi merkitä päivämäärä kotona pakastettaviin marjoihin. Tällaisessa yhteydessä vinoviivapäiväyksen etuna on mm. hyvä erottuvuus hankalille pinnoille kirjoitettaessa.
Kolmiosaisella vinoviivapäiväyksellä on yksi vakiintunut käyttötapa virallisissa teksteissä. Sitä käytetään monissa viranomaisten lomakkeissa kohdassa, jossa kansalainen itse täydentää päivämäärän tavallisimmin kynällä kirjoittaen: __/__/20__.
Kielenhuolto suhtautuu vinoviivapäiväykseen eri maissa eri tavoin. Ruotsissa sitä pidetään täysin neutraalina ja suositeltavana päiväystapana kaikissa yhteyksissä. Esimerkiksi Suomen itsenäisyyspäivä merkitään ruotsiksi 6/12, 6.12 tai (den) 6 december (Svenska skrivregler 2017).
Kuukauden nimen taivutus
Jos kuukauden nimi kirjoitetaan auki päiväyksessä, se taivutetaan partitiiviin tai genetiiviin:
Helsingissä 5. maaliskuuta 2018
Helsingissä maaliskuun 5. päivänä
Joissain tekstinkäsittelyohjelmien automaattisissa päiväyksissä esiintyy harmillisesti kieliopin vastaisia muotoja, joissa kuukauden nimeä ei taivuteta, esimerkiksi ”maanantai 5. maaliskuu 2018”. Tarvittava partitiivin pääte (5. maaliskuuta) jää silloin kirjoittajan itsensä lisättäväksi.
Etunollat pois
Niin sanottuja etu- tai alkunollia koskeva yleiskielen suositus on sekin pysynyt saman vuosikymmenten ajan. Päivämäärissä päivä ja kuukausi suositellaan merkittäväksi ilman etunollaa: itsenäisyyspäivä on 6.12. (ei 06.12.) ja juhannusaatto kuluvana vuonna 22.6. (ei 22.06.).
Ristiriitaista mallia nollien käytössä välittävät eräät tekniset järjestelmät, joissa käyttäjän on pakko lisätä etunolla(t), jotta järjestelmä hyväksyy syötettävän päivämäärän.
Välilyönnit ja yhdysmerkki päiväyksessä
Päivämäärien pisteiden jälkeen ei nykyään tule välilyöntiä, vaan numerot ja pisteet kirjoitetaan toisiinsa kiinni.
Päivämäärän eri osien välissä käytettiin aiemmin välilyöntiä, esim. 10. 9. 1964. Esimerkiksi Terho Itkonen suositti Kieliopas-teoksessaan vielä 1980-luvulla erottamaan päivämäärän osat välilyönnillä, jotta päivämäärät asettuvat kauniimmin allekkain päivämääräsarakkeissa mm. konekirjoitustekstissä.
Kirjeiden päiväyksissä saatettiin aiemmin käyttää yhdysmerkkiä korvaamassa vuosisataa: 10.3.-76. Tämäkin merkintätapa on jäänyt tai jäämässä pois (ks. esim. Itkonen 1982: 40). Tämäntyyppiset konventioiden muutokset etenevät usein eri tahtiin virallisissa ja arkisissa yhteyksissä.
Päivästä vuoteen vai vuodesta päivään?
Suomen yleiskielen suosituksen mukaan päiväyksessä edetään nousevasti eli päivästä vuoteen: 15.5.2018.
Laskeva päiväys (2018-5-15) on kansainvälisen päivämäärästandardin mukainen. Suomenkielisiin teksteihin käänteistä järjestystä ei suositella.
Päivämäärä vai kellonaika?
Se, että päivämäärät merkitään suosituksen mukaisesti, parantaa tekstin käytettävyyttä. On hyvä, että päivämäärät erottuvat päivämääriksi jo silmäillen, ja kaksi pistettä on suomenkielisissä teksteissä päivämäärän keskeinen tuntomerkki. Merkintä 9.10, jossa on vain yksi piste, voisi olla kellonaika (klo 9.10) tai vaikkapa tekstin alaluvun numerointi.
Päivämäärää voi tarvittaessa tähdentää mainitsemalla viikonpäivän: lauantaina 9.10. ja maanantaina 11.10. Kellonajan erottuvuutta voi puolestaan korostaa kello-sanalla tai sen lyhenteellä: kello 9.15 tai klo 11.30.
Digitaalisissa laitteissa kellonajoissa käytetään pisteen sijaan tyypillisesti kaksoispistettä: klo 10.30 ~ 10:30. Yleiskielisiin yhteyksiin kaksoispistettä ei kuitenkaan suositella.
Suositukset ennallaan
Kielineuvontaan on kiirinyt havaintoja, että lukuisissa koulun ja päiväkodin viesteissä on ryhdytty merkitsemään päivämäärät ruotsin kielen mallin mukaisesti yhdellä pisteellä. Neuvontapuhelimeen soittajat ovat luulleet, että nimenomaan Kielitoimisto olisi antanut uudenlaisen suosituksen päivämäärän merkintätavasta ja halunneet varmistuksen asialle.
Uutta suositusta ei kuitenkaan ole annettu, vaan vanha, vakiintunut ja hyväksi katsottu suositus on ennallaan. Aprikoitavaksi jää, mikä taho virheellistä suositusta on levittänyt ja miksi.
Lue lisää ajanilmauksista:
Lähteet
Ikola, Osmo 2001: Nykysuomen opas. Turku: Åbo Akademis tryckeri.
Itkonen, Terho 1982: Kieliopas. Helsinki: Kirjayhtymä.
Itkonen, Terho 2000: Uusi kieliopas. Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies. Helsinki: Tammi.
Kettunen, Lauri 1949: Hyvää vapaata suomea. Ohjekirja suomen kielen käyttäjille. Jyväskylä: K. J. Gummerus Osakeyhtiö.
Saarimaa, E. A. 1955: Kielenopas. Oikeakielisyysohjeita. Kolmas, uusittu painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Saarimaa, E. A. 1971: Kielenopas. Kahdeksas painos. Tarkistanut Paavo Pulkkinen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Svenska skrivregler 2017 = Svenska skrivregler (fjärde upplagan). Red. Ola Karlsson. Stockholm: Språkrådet, Liber.