Murteet kiinnostavat monia, ja niihin liittyy mielikuvia, asenteita ja mielipiteitä. Murteista keskustellaan ja murrepuhetta kommentoidaan lehdissä ja verkon keskustelupalstoilla. Millaisin sanoin ja ilmauksin ns. maallikot eli muut kuin kielitieteellisen koulutuksen saaneet puhuvat murteista ja millaisia piirteitä he tunnistavat murteista? Entä miten eri murteita ja muita puhekielen muotoja nimitetään?
Verkossa on nyt kaikkien huviksi ja hyödyksi emeritaprofessori Aila Mielikäisen ja professori Marjatta Palanderin laatima Kansanlingvistinen sanakirja, joka valaisee sitä, miten murteista puhutaan. Sanakirjaan on poimittu kansanomaiseen kielenkäyttöön kuuluvia sanoja ja ilmauksia, joilla nimetään ja luonnehditaan murteita, puhekieltä ja slangia ja niissä esiintyviä kielenilmiöitä. Sanakirja osoittaa, että suomalaiset puhuvat kielestään värikkäästi ja luovasti.
Kansanlingvistiikaksi kutsutaan tutkimussuuntaa, jonka kohteena ovat tavallisten kielenkäyttäjien havainnot ja käsitykset kielestä. Mielikäinen ja Palander ovat julkaisseet aiemmin tänä vuonna tutkimuksen Miten suomalaiset puhuvat murteista? Kansanlingvistinen tutkimus metakielestä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014).
Kansanlingvistinen sanakirja on tuotettu Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä, ja sen julkaisee Jyväskylän yliopiston Kielikampus. Sanakirja on maksutta käytettävissä osoitteessa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24791(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).