Sanat sairaanhoitaja ja sairaanhoito ovat peräisin viime vuosisadalta. Ne mainitaan mm. Lönnrotin suuressa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1877). Molemmat ovat todennäköisesti käännöslainoja ruotsin kielestä: sairaanhoitaja(tar) = sjuksköterska ja sairaanhoito = sjukvård. Suomenruotsissa sairaanhoitajasta käytetään nykyisin yleisesti sanaa sjukskötare.

Hoitaja ja hoito viron kielessä

Vertailun vuoksi voisi aluksi tarkastella, miten nämä käsitteet on nimetty lähisukukielessämme virossa. Sairaanhoitajaa tarkoittava sana on virossa õde tai meditsiiniõde. Õde vastaa suomen kielen sanaa sisar, ja sitä käytetään myös miespuolisen sairaanhoitajan nimityksenä. Samalla tavoin ruotsinruotsin sjuksköterska-sanaa, joka on alkuaan tarkoittanut vain naista, käytetään myös mieshoitajasta kuten myös sairaanhoitajaa tarkoittavaa syster-sanaa (esim. syster Lars). Meditsiiniõde on sananmukaisesti käännettynä ”lääkintäsisar”; virolais-suomalaisessa sanakirjassa sille on annettu vastineeksi paitsi sairaanhoitaja myös terveyssisar.

Viron kielessä on toinenkin sairaanhoitajaa tarkoittava, nykyisin jo vanhentunut nimitys halastajaõde. Se on sananmukaisesti käännettynä ”armahtajasisar” (halastada = armahtaa). Sisällöltään se vastaa suomen kielen sanaa laupeudensisar. Sairaanhoitajaa tarkoittavissa suomen sanoissa sisar ja laupeudensisar sekä viron sanoissa õde ja halastajaõde kuvastuu historia: sairaanhoito on ollut armeliaisuutta kärsiviä kohtaan, kristillistä sosiaalityötä. Kouluttamattomasta hoitajasta on viroksi aikaisemmin käytetty nimitystä haigetalitaja; haige (joka vastaa suomen sanaa haikea) tarkoittaa sairasta, potilasta, ja talitaja merkitsee toimijaa.

Sairaanhoito on viroksi põetus, jota vastaava suomen kielen sana olisi ”podetus”. Põetus on muodostettu verbistä põetada, jonka merkitys on ’hoitaa sairasta’. Tämä puolestaan on johdettu potemista, sairastamista, sairastelemista tarkoittavasta sanasta põdeda. Virossa on myös sana põetaja eli ”podettaja”, joka tarkoittaa sairaan hoitajaa yleisesti, ei ammattilaista. Suomen kielessä potea-verbistä on johdettu sana potilas.

Hoitaa-sana on itämerensuomalainen

Näin eri tavoin läheisissä sukulaiskielissä suomessa ja virossa voidaan ilmaista sama asia. Suomen sanoissa sairaanhoito ja sairaanhoitaja on myös oma mielenkiintonsa. Edelliseen sisältyy teonnimi hoito ja jälkimmäiseen tekijännimi hoitaja. Sen valaisemiseksi, mitä näiden kantasana hoitaa tarkoittaa, kannattaa katsoa, millaisia merkityksiä ja käyttöyhteyksiä sillä on suomen kielessä.

Sana hoitaa esiintyy suomen lisäksi lähisukukielissämme karjalassa, vatjassa, virossa ja liivissä. Se tarkoittaa näissä kielissä hoivaamista, huolen pitämistä, säilyttämistä yms. Samaa kantaa ovat ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen mukaan todennäköisesti myös hoiva ja hoivata. Virossa hoitaa-verbin vastine hoida ei tarkoita sairaan hoitamista, vaan esimerkiksi hoida käest kinni tarkoittaa ’pitää kädestä kiinni’ ja hoiule võtta tarkoittaa ’ottaa säilytettäväksi, säilöön, talteen’. Hupaisa sana suomalaisen korvassa on rinnahoidjad, sananmukaisesti ”rinnanhoitajat”, joka tarkoittaa rintaliivejä; se on käännöslaina (vrt. ruotsin brösthållare ja saksan Büstenhalter).

Nykykielen merkitykset

Hoitaa-verbin nykykielisistä merkityksistä saa hyvän kuvan Suomen kielen perussanakirjasta (1. osa 1990). Sana-artikkelissa on neljä merkitysryhmää, joista ensimmäisen määritelmä on seuraava: pitää huolta jostakin, huolehtia jonkun paranemisesta, kunnosta, tilasta tms., huoltaa, hoivata, vaalia. Merkityksenselitettä sanakirjassa valaistaan mm. tämmöisillä esimerkeillä: hoitaa sairasta, olla sairaalassa hoidettavana, hoitaa terveyttään, hoitava lääkäri, hoitaa kolmea lasta, hoitaa venettä, huonosti hoidetun näköinen talo, hoitaa kauneuttaan.

Sairaanhoidon Perussanakirja (3. osa) määrittelee näin: potilaan sairauden tutkimiseen, lievittämiseen ja parantamiseen liittyvät toimet. Terveydenhoidon määritelmä on tällainen: terveyden säilyttämiseen ja vahvistamiseen liittyvät toimet. Näiden käsitteiden yhteinen sisältö muodostaa hoitotyön.

Kunnossapitoa ja parantamista eli paremmaksi tekemistä hoito tarkoittaa myös muiden erikoisalojen ilmauksissa, esimerkiksi sanoissa metsänhoito ja riistanhoito. Metsänhoidon Perussanakirja määrittelee näin: metsätalouden osa, joka käsittää metsien uudistamisen, kasvattamisen ja suojelun. Riistanhoidon määritelmä on tällainen: toimet riistakannan säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Näissäkin hoidon tarkoituksena on estää tilanteen huononeminen, pitää se vähintään ennallaan ja mahdollisuuksien mukaan kohentaa sitä.

Toisen hoitaa-sanan merkitysryhmän Perussanakirja määrittelee seuraavasti: huolehtia jonkun kunnossa, järjestyksessä pysymisestä, pitää jotakin huolenaan, tehtävänään; suorittaa, tehdä jotakin. Tätä selitettä valaistaan mm. seuraavanlaisin esimerkein: hoitaa asiaa, hoitaa velvollisuutensa, hoitaa virkaa, hoitaa konet-ta, hoitaa lapset nukkumaan.

Kolmannen ryhmän määritelmä kuuluu: huolehtia johtavassa asemassa jostakin, vastata jostakin. Voi esimerkiksi hoitaa myymälää tai tuomiokuntaa. Neljäs määritelmä on seuraava: pitää jotakin tai harjoittaa jonkun hoitoa (ammatikseen). Voi hoitaa mehiläisiä, puutarhaa tms.

Murteiden merkityksiä

Nämä kaikki yleiskielen merkitykset ovat myös kansanomaisia, eli ne esiintyvät murteissa. Mutta hoitaa-verbillä on murteissa vielä muutakin käyttöä. Suomen murteiden sanakirjan mukaan (3. osa 1992) se tarkoittaa mm. silmällä pitämistä, vahtimista, valvomista, tarkkailemista. Tämä merkitys on esimerkiksi seuraavassa Himangan murteen lauseessa: ”Ne (pajunparkit) oli niin tarkkoja hoijettavia (= vahdittavia, silmällä pidettäviä) että niinen (= niiden) ei saanu antaak kastua.”

Lisäksi hoitaminen merkitsee murteissa jonkun kulun tai kulkusuunnan ohjaamista tai hallitsemista, liikuttamista, jonkun toiminnasta huolehtimista, esimerkiksi Urjalassa ”hevonen hoitaa sen aisareen”. Hoitaa-verbiä käytetään myös jostakin rakennelman osasta, tukipuusta tms. puhuttaessa merkitsemään pystyssä tai koossa pitämistä, tukemista, kannattamista. Esimerkiksi Kontiolahdella voidaan sanoa: ”Vitaposket (= vinotuet) hoitaat portin suorana.” Edelleen hoitaminen tarkoittaa tallessa pitämistä, säilyttämistä, esimerkiksi vanhassa Lavansaaren murteessa: ”Ranta-aitas suolataa ja hoijetaa kalloi (= kaloja).”

Sairaan ”korjaaminen” ja ”holhoaminen”

Sairaan hoitamisesta ja hoitajasta on tietysti puhuttu jo ennen kuin oli olemassa sanat sairaanhoito ja sairaanhoitaja. Elias Lönnrotin Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkärissä (1839) on luku ”Yhteisiä neuoja sairasten korjuusta ja holhomisesta”. Ensimmäisessä kappaleessa luonnehditaan hyvää hoitajaa: ”Sairasten hoitajan pitää olla raittiin, vahvan ja siivollisen, selvän, valppaan, kärsivällisen, vähäpuheliaan, rehellisen ja taitavan ihmisen. Vähintäi tulisi jokasen sairaan holhojan näissä tavoissa harjotellate ja päälliseksi ymmärtää miten lavemankia (= peräruisketta) ja iilimatoja pannaan, verta kupataan ja haavoja korjataan. Joka kylällä pitäisi senlainen ihminen olla, kaupungeissa usiampia.”

Hoitamisesta Lönnrot käyttää siis ilmauksia korjuu ja holhominen sekä hoitajasta holhoja. Näitä nimityksiä on käytetty myös tuon ajan lehtikielessä. Turun Wiikko-Sanomissa kerrotaan sairasten korjuusta (1821) ja sairaan holhojista (1823). Sanan Saattaja Wiipurista käyttää hoitajasta sanaa korjaja (1834). Oulun Wiikko-Sanomat kirjoittaa sairasten holhomisesta (1832) ja sairaan kattojasta (1832).

Sanojen korjuu ja korjaja (= korjaaja) kantana oleva verbi korjata tarkoittaa murteissa hoitamista, parantamista. Esimerkiksi Kuhmon murteessa voidaan sanoa: ”Minä oon niitä rupitaotie (= rupitauteja) korjanna.” Tähän samaan sanaperheeseen kuuluvat myös murresanat korjaaja ja korjari: jäsentenkorjaaja tai jäsenkorjari eli jäsenenkorjari on kansanparantaja, joka panee sijoiltaan menneitä ruumiinjäseniä paikalleen.

Holhominen ja holhoja perustuvat holhoa-verbiin, joka on holhota-verbin murremuoto. Holhoaminen tarkoittaa huolenpitoa, huoltamista, hoivaamista, vaalimista. Nykykielessä holhota-verbi ei tarkoita sairaan hoivaamista, mutta Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan (1. osa 1985) sitä on aikoinaan käytetty myös hoitamista, parantamista tarkoittavana: ”Cuinga haawat pitä catzottaman, ja holhottaman” (1738). Myös hoitajaa tarkoittavan sairaan kattoja -sanan kantana oleva katsoa-verbi merkitsee huolehtimista, silmällä pitämistä, valvomista.

Monenlainen hoito

Hoitaa-sanalla on siis monenlaista käyttöä suomen kielessä, eikä hoitamisen käsitettä voi määritellä kovin tarkkarajaisesti. Ihmisen hoitaminen tarkoittaa avun, lievityksen ja tuen antamista sellaiselle, joka sitä tarvitsee. Tähän liittyy tietysti myös diagnoosin tekeminen: vaivojen ja ongelmien pitää olla määritettyinä, ennen kuin niitä voidaan hoitaa.