Sanomalehtien urheilusivuja selatessaan tai radion urheiluselostuksia kuunnellessaan törmää usein sanaan, jonka merkityksen haluaisi tietää tarkemmin. Vaikka Suomen kielen perussanakirja kuvaa ennen muuta yleiskieltä, löytyy sen sivuilta selitys myös lähes 1 500:lle urheilukielen sanalle.

Muuttuva urheilukieli

Urheilukielen ilmaukset uusiutuvat ajan myötä. Perussanakirjassa mukana olevista urheilusanoista jopa noin 45 % on sellaisia, joille ei löydy selitystä Nykysuomen sanakirjasta. Tällaisia ovat esimerkiksi monet Perussanakirjan yli sadasta urheilulajien nimestä. Drag racing, baseball, ringette ja speedway ovat lainasanoina suomen kieleen tulleita lajinnimiä. Täysin suomalaisasuisia ovat puolestaan muodostelmaluistelu, ohjaskelkkailu, uppopallo ja villikarjuammunta. Alun perin lainasanana käyttöön tullut nimitys voi myöhemmin saada rinnalleen tai tilalleen suomenkielisemmän vastineen, niinpä esimerkiksi freestylen sijasta voi yhtä hyvin harrastaa hiihtoakrobatiaa.

Suomen kansallispelin pesäpallon sanasto näyttää olleen hyvin tuttua Nykysuomen sanakirjan toimittajille. Vuosikymmenien kuluessa tämäkin laji on kokenut omat muutoksensa ja siihen liittyvä sanastokin on osittain muuttunut. Polttajan, kopparin sekä kakkos- ja kolmosvaran sijasta ulkokentällä ovat nykyään kakkos- ja kolmospolttaja sekä kakkos- ja kolmoskoppari. Tällaisten osittain muuttuneiden ilmausten lisäksi on pesäpallosanastoon tullut vuosien varrella mukaan täysin uusiakin termejä. Nykysuomen sanakirjan ilmestymisen aikoihin ei vielä lyöjäkuningas lyönyt onnistuneita vaihtolyöntejä polttolinjan eteen eikä kärkijuoksijaa kotiutettu tarkalla välilyönnillä – välilyönnin Nykysuomen sanakirja tuntee vain konekirjoitusterminä.

Kesäistä pesäpalloa oudompi laji näyttää Nykysuomen sanakirjan toimittamisen aikaan olleen jääkiekko, sillä suurin osa Perussanakirjan jääkiekkosanoista puuttuu ensin mainitusta. Yhtenä yksityiskohtana voisi mainita jäähyrangaistusten syiden nimitykset; koukkaaminen, mailakamppi, korkea tai poikittainen maila, keihästäminen tai kiekottoman pelaajan estäminen tuottaa pelaajalle kaksi- tai kymmenminuttisen. Myös jäähy-sanan urheilullinen merkitys on niin tuore, että se on mukana vasta Perussanakirjassa. Sama koskee sellaisia jääkiekkoselostuksista tuttuja termejä kuin kontaktipeli, tehopiste, pakkopeli, pelikielto, pitkä kiekko ja vanhanaikainen.

kontaktipeli urh. vars. jääkiekossa pelitavasta, johon kuuluu runsaasti taklauksia.

Tii, oktaavi, räystäs ja kravatti

Tavalliselle penkkiurheilijalle tuttujen lajien lisäksi monet erikoisemmatkin lajit ovat saaneet sanastoaan mukaan Perussanakirjaan. Viime vuosina Suomessakin yhä suositummaksi tullut golf on tuonut mukanaan mm. viheriön, tiin ja tiiauspaikan, putin ja puttausmailan sekä par-luvun eli lyhyemmin parin.

putti5*C urh. golfissa: lyhyt lyönti maata pitkin (reikään).

Kilpapyöräilysanastoon kuuluvat puolestaan erä-, kortteli- ja pisteajo sekä maantie-, rata- ja maastopyöräily samoin kuin kirikierros ja takaa-ajo. Musiikista tutut termit priimi, kvartti, kvintti ja oktaavi ovat myös urheilusanoja, jotka tarkoittavat erilaisia miekkailuasentoja.

Mielenkiintoisia urheilusanoja ei tarvitse välttämättä etsiä erikoisten lajien sanavalikoimista, sillä niitä löytyy tavallisemmistakin lajeista. Lentopallo-ottelussa voi nähdä monia onnistuneita passeja tai näyttäviä tiikereitä. Räystäs tai blokki saattaa osoittautua hyvinkin tärkeäksi vastustajan hyökkäystä torjuttaessa. Syöttäjän leijat voivat hämmentää vastaanottajat, ja vanhasta pallosta ei ole joukkueelle muuta kuin harmia. Joskus voi lumieräkin yllättää.

lumierä urh. vars. lentopallossa erästä, jossa joukkue ei saa yhtään pistettä.

Painimolskilla tarvitaan välillä kravattia, jos linkkuveitsestä, jalkalukosta, takavyöstä tai saksista ei ole apua. Pakoilukaan ei kannata, sillä siitä voi saada varoituksen, mutta sillassa olevan vastustajan voi saada kastetuksi, jos onnistuu sillanmurrossa.

Tyylilajit ja kielikuvat

Myös urheilun kielessä on tyylikerrostumia. Erityisen tyypillisiä ovat arkikielisiksi katsottavat ilmaukset, joista yleisimpiä on otettu mukaan Perussanakirjaan. Niinpä sieltä löytää tulkinta-apua, jos syntyy ymmärtämisvaikeuksia perheen jääkiekkofanin kertoessa, että kotijoukkueen ykkösvitjan sentteri hassutti molarin täydellisesti tai että maskin takaa tullut liru yllätti veskarin.

Varsinaisen urheiluslangin sanoiksi on Perussanakirjassa merkitty vain kolme sanaa. Nämä kaikki, häkki, kassi ja reppu, tarkoittavat samaa asiaa eli maalia.

Urheilun kuvakieleen kuuluvat puolestaan ilmaukset äkkikuolema, käärmekeitto, ajaa pohjat, kuuma sarja, avata maalitili, aloittaa maalijuhla ja olla jonkun päällystakkina. Monet urheilun kielikuvat ovat siirtyneet yleisempäänkin käyttöön. Myös muualla kuin koripallo- tai jääkiekkokentällä voidaan ottaa aikalisä, ja rimakauhu yllättää joskus myös tenttiin lukevan opiskelijan. Ykkösketjun neuvottelijat voivat tyrmätä täysin vastapuolen lonkalta heittämät ehdotukset ja kenties saada erävoitonkin ilman pitempää jälkipeliä.

Urheilukielen lainasanoista

Niin kuin suomen kielen sanastoon yleisemminkin myös urheilusanastoon on kotiutunut monia lainasanoja. Perussanakirjassa mainitut urheilukielen lainasanat ovat enimmäkseen lajien nimiä, joista alussa mainittujen lisäksi ovat sitaattilainoina kieleemme kotiutuneet muun muassa baseball, motocross, squash, trap ja trial. Samantyyppisiä ovat painin nelson sekä monissa palloilulajeissa tutut cupit, playoffit ja all stars -joukkueet. Varsinkin aakkosten alkupäästä löytyy lisäksi monia erikoislainoja, jotka on mukautettu suomen kielen oikeinkirjoitukseen. Niillä voidaan kertoa vaikkapa koripallossa donkattavan, korkeushypyssä flopattavan, drag racingissä ajettavan dragstereilla tai jääkiekkoilun divisioonissa pelattavan finaaliotteluita.

Handicap, swing ja tie-break osataan kirjoittaa oikein Perussanakirjan ohjeiden mukaisesti, ja kirjassa on myös ohjeet tällaisten sanojen ääntämistä varten. Ääntämisohjeiden lisäksi sana-artikkeleissa annetaan lukijan avuksi myös tietoja, jotka auttavat taivuttamaan oikein esimerkiksi isometrisen, maahockeyn, rugbyn ja skeetin.

skeet5 [skiit] (taivutus: skeetiä, skeetissä jne.) urh. metsästyshaulikkoammunta.

Kehitys ei pysähdy tähän

Perussanakirjan tietokantaa pidetään jatkuvasti ajan tasalla tulevia painoksia varten, ja myös urheilu-uutisia seurataan koko ajan. Kielitoimiston sana-arkistoissa on useita poimintoja muun muassa viime vuosina monipuolistuneesta ja varsinaiseksi urheilulajiksi muuttuneesta aerobicista. Rytmisen musiikin tahdissa kuntovoimistelua harrastava voi valita itselleen sopivimman step aerobicistä, stretchingistä, tehoaerobicistä, softjumpasta tai aerojytää muistuttavasta bodyjumpasta. Toinen monipuolistunut lajiryhmä ovat itämaiset taistelutaitolajit. Tuttujen karaten ja judon rinnalle on tullut useita uusia budolajeja, jotka korostavat taistelutaidon eri puolia. Perussanakirjassa mainitaan jo muun muassa taekwondo, joka tarkoittaa karatea muistuttavaa korealaista kamppailulajia. Kenties seuraavassa painoksessa ovat mukana myös thainyrkkeily, kickboxing eli potkunyrkkeily ja värikäs kendo.