Relatiivipronominit joka ja mikä viittaavat edellä (joskus jäljempänäkin) olevaan sanaan tai koko lauseeseen. Niiden keskinäiseen työnjakoon en tässä kirjoituksessa puutu; tuttu lienee se periaate, että joka viittaa johonkin näkyvillä tai kuuluvilla olevaan sanaan, mikä koko lauseen ajatukseen. Tarkoitukseni on selvittää, mihin joka viittaa eli mikä on sen korrelaatti ja milloin joka-lausetta ylimalkaan voi käyttää.

Oppikirjojen esimerkit osoittavat, kuinka hullunkuriseksi ajatus voi tulla, jos viittaamme väärin, esim. ”Kotona kerroin tiikeristä äidille, jonka täytyi elää vangittuna häkissä.” Taitava kirjoittaja ei yleensä tällaiseen loukkuun lankea, mutta kiireessä voi sattua työtapaturma:

”Epäoikeudenmukainen tulonjako on syöpä kansamme ruumiissa, joka tappaa hitaasti mutta varmasti.”

”Asian kuiskasi puoluetoimikunnassa Paavo Lipponen Kalevi Sorsan korvaan, joka kiikutti sen hallitusneuvotteluihin.”

”Äidin puolelta Kärki on kuuluisan karjalaisen runonlaulajan Mateli Kuivalattaren jälkeläinen, jolta on tallennettu mm. Kantelettaren runoja.”

Muiden esimerkkien lipsahdus on niin ilmeinen, ettei lukija saa väärää tietoa, mutta viimeisessä voi jäädä miettimään, onko Toivo Kärjeltä todella tallennettu Kantelettaren runoja. Ei ole. Tällaiset virkkeet löytävät helposti tiensä jyvien ja akanoiden palstalle.

Kieliopit varoittavat edellisten kaltaisista tapauksista, joissa korrelaatiksi tarkoitettua sanaa ei ole asetettu lähimmäksi relatiivipronominia. Mutta ajatus on siirtynyt väärälle raiteelle myös seuraavantyyppisissä virkkeissä:

”Kallein teos, jonka hinnaksi tuli 1 700 mk, oli tällä kertaa kuuluisan taloustieteilijän Pehr Adrian Gaddin ’Försök till systematisk inledning i svenska landskötseln’.”

Relatiivilauseita on erotettu kahdenlaisia: selittäviä (esim. Isä meidän, joka olet taivaissa) ja rajoittavia (poika, joka kulkee tiellä). Lainaamassani esimerkissä relatiivilause (jonka hinnaksi tuli 1 700 mk) on rajoittava. Toisaalta esimerkissä korrelaatin tarkoitetta rajaa superlatiivi kallein. Lause pitäisi silloin tulkita seuraavasti: ”Kallein niistä teoksista, joiden hinta oli 1 700 mk, oli Gaddin teos.” Tällaisessa ilmauksessa ei ole järkevää ajatusta. Virke on korjattavissa esimerkiksi siten, että tehdään äskeisestä relatiivilauseesta itsenäinen virke: ”Kallein teos oli tällä kertaa kuuluisan taloustieteilijän Pehr Adrian Gaddin ’Försök till systematisk inledning i svenska landskötseln’. Sen hinnaksi tuli 1 700 mk.”

Esitän seuraavassa muutamia samantyyppisiä esimerkkejä. Niissä relatiivilause on rajoittava, mutta kirjoittaja on tarkoittanut sen selittäväksi. Esitän samalla korjausehdotuksen.

”Helsingin yliopiston lehtorit on tällä hetkellä Lehtoriliiton suurin jäsenjärjestö, jonka jäsenmäärä on tällä hetkellä 163, liiton 872.” Muutosehdotus: ”Helsingin yliopiston lehtorit on tällä hetkellä Lehtoriliiton suurin jäsenjärjestö. Sen jäsenmäärä on 163, liiton 872.”

”Nikolajeff on Suomen vanhin autoliike, joka täytti runsaat kaksi vuotta sitten 70 vuotta.” Toisin: ”Nikolajeff on Suomen vanhin autoliike. Se täytti runsaat kaksi vuotta sitten 70 vuotta.”

”Hän oli Yhdysvaltain historian tunnetuin poliittinen kirjoittaja, jolla oli yli 40 miljoonaa lukijaa.” Esimerkiksi: ”Hän oli Yhdysvaltain historian tunnetuin poliittinen kirjoittaja: hänellä oli yli 40 miljoonaa lukijaa.”

”Suomen erikoistilanteen määrittelemissä puitteissa (!) Kekkonen on nykyään maailman suurimpia valtiomiehiä, joka on ymmärtänyt maansa, ympäristönsä ja aikansa realiteetit.” Toisin: ” – – Kekkonen on nykyään maailman suurimpia valtiomiehiä. Hän on ymmärtänyt maansa, ympäristönsä ja aikansa realiteetit.”

Korrelaatin määritteenä saattaa olla jokin muukin sana, joka relatiivilausetta rakennettaessa tulisi ottaa huomioon, jottei lauseen ajatus mene harhaan. Säätiedotuksen katkelmasta ”toinen matalapaine, joka on Brittein saarilla, liikkuu hitaasti itään” voi saada sen käsityksen, että Brittein saarilla oli kaksi matalapainetta, joista toinen liikkui itään. Muusta osasta tiedotusta selvisi kuitenkin, että toinen matalapaine ei ollutkaan Brittein saarilla vaan aivan muualla. Ilmausta voitaisiin täsmentää seuraavasti: ”Brittein saarilla on toinen matalapaine. Se liikkuu hitaasti itään.”

Nastarenkaiden ominaisuuksia esittävässä luettelossa sanotaan: ”Nastassa saa olla vain yksi kärki, joka ei saa olla terävä eikä putkimainen.” Tässä relatiivilause määrittää koko ilmausta vain yksi kärki. Sanottu vaatimus on lupa tulkita niin, että yksi kärki ei saa olla terävä eikä putkimainen, muut (mahdolliset) voivat olla. Oikea ajatus olisi seuraava: ”Nastassa saa olla vain yksi kärki, eikä se saa olla terävä eikä putkimainen.”

Joskus relatiivilause voi särähtää, vaikka korrelaatilla ei olisikaan muuta rajoittavaa määritettä. Työpaikkailmoituksissa sanotaan usein: ”Hakemukset, joita ei palauteta, on jätettävä kello 16:een mennessä.” Ilkeä lukija voisi kysyä, mihin mennessä on jätettävä ne hakemukset, jotka palautetaan.

Esittelemissäni virkkeissä sivulauseeseen oli ahdettu yhtä tärkeätä tietoa kuin päälauseeseenkin. Luontevinta on esittää näin tärkeä tieto päälauseena.